Taidetoiminta tarjoaa mahdollisuuden elämyksille, merkitysten ja vahvuuksien löytämiselle, itseilmaisulle ja hyvinvoinnin vahvistamiselle monella eri tasolla. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on vankkaa kansainvälistä tutkimustietoa, mutta tämä ei näy vielä laajasti hyvinvointipalveluissa. Ovatko taide ja kulttuuri osana hyvinvointipalveluita alihyödynnetty voimavara? Taide voi läpi auttaa kulkemaan läpi haastavien elämäntilanteiden tai vahvistaa jaksamista globaaleissa kriiseissä, kuten pandemian keskellä tarpomisessa.
Xamkilla on ollut viime vuosina käynnissä useita kulttuurihyvinvointiin liittyviä hankkeita. Yksi näistä oli vuoden lopussa päättynyt VALO Lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen –hanke, jonka tavoitteena oli löytää keinoja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kehittäminen kytkeytyi alle kouluikäisten lasten perheiden varhaisen vaiheen tukeen. Hanke toteutettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Socomin, Xamkin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä bulgarialaisen EDOR-hankkeen ja Sungurlaren kunnan kanssa.
VALO-hankkeen Xamkin osatoteutuksessa tehtiin useita erilaisia taidekokeiluita lapsiperheiden, taiteilijoiden ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa Etelä-Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeessa järjestettiin taidepajaryhmiä (Valon talo ja Valon tanssi) lapsille ja vanhemmille sekä kaikille lapsiperheille avoimia taidetapahtumia eri teemojen ja taiteenlajien ympärille. Taidetoiminnan tarkoituksena oli tarjota perheille mahdollisuuden tutustua taiteiden maailmaan sekä tarjota mukavaa ja luovaa yhdessä tekemistä. Kokeiluiden avulla kehitettiin ja muotoiltiin taidetoiminnan malleja lapsiperhepalveluihin. Mallit toimivat kulttuurihyvinvoinnin sovelluksina, jotka on mahdollista sisällyttää esimerkiksi osaksi lapsiperheiden varhaisen vaiheen tuen palveluita.
Tehdään yhdessä taideteos -taidepaja järjestettiin Taipalsaarella 19.2.2020.
Kuva: Tanja Mäkelä
Kulttuurihyvinvoinnista uusia näkökulmia lapsiperhepalveluihin
Taidetoiminnan kokeilut vahvistivat ajatusta siitä, että kulttuurihyvinvoinnin palvelut olisivat luonteva osa lapsiperheiden muita hyvinvointipalveluita, esimerkiksi perhekeskuksissa tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnassa. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma vahvistaa ajatusta yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisesta. Kulttuurihyvinvoinnin palvelut voivat olla yksi merkittävästi kasvava osa-alue tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa, kuten taide- ja kulttuuripainotteiset neuvolat ja lastenkulttuuri- eli laku-lähetteet.
Taide koskettaa, syventää ja mahdollistaa. Taiteiden avulla on mahdollisuus muun muassa löytää luovan tekemisen mahdollisuuksia, omia vahvuuksia, kanavia itseilmaisuun sekä yhteyksiä muiden ihmisten ja yhteisöiden kanssa. Taidetoiminta voi olla tukemassa sekä syventämässä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Mahdollisuuksia on monia. Toteuttamiseen tarvitaan rohkeutta ja resursseja.
Perheiden palautteet ja kokemukset Valon talo ja Valon tanssi taidepajaryhmistä olivat hyvin myönteisiä. Perheiden mukaan taidepajaryhmät olivat tuoneet rentouttavia yhdessä tekemisen hetkiä arjen keskelle, mahdollisuuden tavata muita perheitä, laajentaneet käsityksiä taiteista ja tuoneet iloa luovista hetkistä sekä uusia vinkkejä perheiden yhteiseen tekemiseen. Taidepajaryhmä-mallissa taiteilija vastaa taidetoiminnan ohjaamisesta ja lapsiperhepalveluiden ammattilaiset osallistuvat ryhmän toimintaan hyödyntäen omaa asiantuntemustaan lapsiperheiden kanssa työskentelystä.
Yksi VALO-hankkeen taidetoiminnan kokeiluista oli luonto- ja draama-teemaisen Perhekoppis –Kulttuurielämyksiä luonnossa -tapahtuman järjestäminen Rautjärven päiväkoti Karhunpesän viereisellä ulkoilupolulla elokuun lopulla. Tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä päiväkodin sekä seurakuntaopiston Jaakkiman kampuksen opettajan ja opiskelijaryhmän kanssa. Myös kirjasto osallistui tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen luontoaiheisine kirjavinkkeineen. Ajatuksena oli tarjota perheille yhdessä kokemisen ja tekemisen paikka luonnon helmassa. Tapahtuma sisälsi Koppisten taitoradan, joka on kehitetty Metsähallituksen BeetlesLife-hankkeessa, elävää musiikkia luontopolulla kiertäneen trubaduuripari Kolibri & Kaukomatkan esittämänä, luontoaiheisia kirjavinkkejä sekä villivihanneksista valmistettua purtavaa ja juotavaa. Vaikka kotimaan epävakaiset kelit voivat olla haasteena ulkotapahtumille, tällä kerralla sää suosi. Tapahtumassa saatiin nauttia elokuun lopun upeasta ilta-auringosta metsäpolun varrella. Voit lukea lisää Perhekoppis-tapahtumasta täältä.
Hetki jäällä. Kuva: Tanja Mäkelä
Taide, kulttuuri ja luonto tarjoavat merkittävän yhdistelmän hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toiminta voi olla omatoimista tai palveluntarjoajan tuottamaa. Luonnon helmaan viety taidetoiminta voi tarjota moninkertaisia hyvinvointivaikutuksia. Nyt olisi oiva tilaisuus kehittää erilaisia ulkona tarjottavia kulttuurihyvinvoinnin palveluita. Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä nousi uusiin ulottuvuuksiin pandemian takia. Rajoitukset ovat vaihdelleet vuoden aikana ja monet asiat, joita pidimme itsestäänselvyyksinä, ovat tällä hetkellä poissuljettuja. Rajoituksista huolimatta luontoon pääsee edelleen.
Jokainen luonnossa piipahtaminen voi olla vähintäänkin pienimuotoinen elämys, jos vaan pitää aistit avoinna. Voi pysähtyä ihailemaan luonnon omaa taidetta, jäiden lähtöä, metsän ääniä ja luonnon heräämistä. Vaikka elämme keskellä epävarmuuksien aikaa, varmaa on, että kevät on pian täällä ja auringon lämpö vahvistuu päivä päivältä. Luonto tarjoaa hengähdyshetkiä ja mahdollisuuden seurata uuden elämän heräämistä.
Toiveikasta kevään aikaa!
Tanja Mäkelä
TKI-asiantuntija, YTM
Löydät lisätietoja VALO-hankkeen taidetoiminnan kokeiluista vinkkikirjasta, joka on suunnattu erityisesti lapsiperhepalveluiden ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille: Valon pilkahduksia. Pieni kirja taidekokeiluista lapsiperheiden kanssa Hankkeen muut materiaalit ja tuotokset löydät täältä.
Kirjoittaja työskenteli projektipäällikkönä VALO Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen -hankkeessa 2019-2020 ja asiantuntijana Parasta Etelä-Savoon –hankkeessa 01-03/2021.