Jamppamppamppamjamppamppaa! Entisen liikunnanopettajan rytmittävät ohjeistukset kaikuvat yhä lämpimästi muistoissani. Naisvoimistelu oli mielekäs harrastus, jossa yhdistyi ryhdikkyys ja virtaava liike, jäntevyys ja sulavuus. Voimistelua musiikin tahtiin koreografioineen voi pitää eräänä tanssin lajina. Tanssin on todettu vaikuttavan suotuisasti terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin!

 

Tanssi kulttuurina

Tanssiminen on myös eri hauska ja monipuolinen liikunnan muoto. Se sisältää fyysisen liikkeen ja kehollisuuden, musiikin tulkinnan ja rytmin, estetiikan ja luovan itseilmaisun sekä tunteiden käsittelyn. Voi tanssia yksin, parin kanssa tai ryhmässä, julkisesti tai yksin kotona, tanssilavalla, hiekkarannalla tai tuolissa palvelutalossa. Voi valita mitä tahansa musiikkia klassisista sinfonioista voimalliseen punkkiin. Voi myös tanssia hiljaisuudessa omaa kehoa kuunnellen, omia emootioita ja muistoja liikkeeksi eläen. Tanssiessa ei tarvita kuin oma itsensä – väliä ei ole askelkuvioilla tai sillä, tekeekö “oikein” tai miltä mahtaa näyttää. Kaikki osaavat tanssia, tärkeintä on liike, elo, ilo ja ilmaisu!

Tanssi on myös taidetta ja kulttuuria. Sen kautta voi tarkastella maailmaa. Tanssit myös heijastelevat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia todellisuuksia. Tanssiminen voi olla osa rituaalia tai esitystä, sen avulla voidaan kertoa tarinoita, se voi olla tärkeä osa yhteisön itseymmärrystä ja identiteettiä. Jotkut voidaan määritellä kulttuuriperinnöksi (kuten Unescon aineettoman maailmanperinnön listalta löytyvä malawilainen iloa ja onnellisuutta ilmentävä mwinoghe). Tanssiminen on sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä, yksityistä että sosiaalista, sen kautta voi kommunikoida sekä itsensä että ulkoisen maailman kanssa.

Tanssi voi sijoittua mihin tahansa kulttuurihyvinvoinnin portaalle tanssiesityksen seuraamisesta omaan harrastuneisuuteen ja terapiamenetelmistä luonnolliseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Kuva Blake Cheek /Unsplash

 

Tanssista terveyttä

Tanssiminen on etenkin aivoterveyden kannalta hyödyllistä. Sen on todettu olevan yhteydessä muistiin ja oppimiskykyyn, hippokampuksen kokoon ja valkean aineen määrään. Ikäihmisten kohdalla tanssi voi parantaa tasapainoa, kehittää lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä vähentää kaatumisia. Tanssimisen on todettu nopeuttaneen kuntoutumista aivoinfarktin jälkeen.

Ammattimaisella tanssi-liiketerapialla pyritään vaikuttamaan kehon muistiin, herättelemään tunteita ja vahvistamaan kehon ja mielen yhteyttä. Kehon ja mielen yhteyden vahvistamisen vaikuttaa suotuisasti hyvinvointiin. Tanssiterapian avulla on mahdollista ilmaista vaikeasti sanallistettavien tunteita, parantaa kehotietoisuutta ja tukea minuuden kasvua.

Keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa, ihmisen tunteet ilmenevät kehollisina kokemuksina ja kehon reaktiot vaikuttavat tunteisiin. Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Mielentila saattaa heijastua kehon asennoissa, mutta kehon asennoilla on mahdollisuus vaikuttaa mielentilaan. Kehotietoisuuden vahvistaminen auttaa myös tunteiden käsittelyssä. Tanssi on myös mielen ilmaisua.

 

Tanssi kulttuuriperintönä

Suomalainen voimisteluperinne on muuten valittu kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kansallisesta luettelosta voi tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Tätä tanssillista perinnettämme on syytäkin arvostaa ja vaalia! Suomen ensimmäinen naisvoimisteluseura Gymnastikföreningen för Fruntimmeri Helsingfors perustettiin jo vuonna 1876. Pureutumatta tässä voimistelun sukupuolittuneisuuteen tai rooliodotuksiin todettakoon, että 1900-luvun alussa naisvoimistelu ilmensi modernistuvan maailman ihanteita ja naisten vapautumista, sekä kuvasti pyrkimyksiä kansanterveyden edistämiseen ja kansanvalistamiseen. Naisvoimisteluun ovat kuuluneet suuret ja näyttävät kenttänäytökset, joissa suomalainen osaaminen on kansainvälisesti arvostettua yhä edelleen.

Naisvoimisteluperinteestä ovat kehittyneet tanssillinen voimistelu ja joukkuevoimistelu, sekä edelleen aikuisille suunnattu kuntoilumuotoinen flow gymnastics. Flow gymnasticsia voi nykyään harrastaa monissa seuroissa omaksi ilokseen. Suomessa myös seurojen kilpailutoiminta on eläväistä.

Yks kaks kol, kaks kaks kol, kol kaks kol, nel kaks kol – tanssin askelin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!

SNLL vannevoimisteluesitys Stadionilla Suomen voimistelun suurkisoissa. Tuntematon kuvaaja, 1938. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0

 

Kirjoittanut Laura Lehtinen

TKI-asiantuntija, Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen – kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille

 

Lähteet

Lyyra, R. 2017. Kehon ja mielen yhteyden vaikutus hyvinvointiin. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, Tanssinopettajan koulutusohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125588/Lyyra_Riina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Fancourt D, Finn S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf

Voimistelu. Elävän perinnön wikiluettelo. Museovirasto. Verkkosivu. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Voimistelu

Mwinoghe, joyous dance. Intangible Heritage. Unesco. Verkkosivu. https://ich.unesco.org/en/RL/mwinoghe-joyous-dance-01293

Tanssi hoitaa aivoterveyttä. Aivoliitto, 11.1.2019. Verkkosivu. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/tanssi-hoitaa-aivoterveytta/

Kaikki liikunta hellii aivoja, mutta yksi saattaa olla ylitse muiden: Tanssi. Yle Uutiset, Timo Keränen, 10.5.2018. Verkkosivu. https://yle.fi/uutiset/3-10198012

Jaa sivu