Vietämme aikaa digitaalisten välineiden ja alustojen parissa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Vanha vertauskuva huonosta isännästä ja hyvästä rengistä pätee varsin mainiosti myös digitaalisuuteen. Digitaalinen väline voi olla apuna kohtaamisissa. Se voi olla yhteinen työskentelyalusta tai kommunikaation edellytys. Henkilökuntaa edustavat vastaajat kertoivat hankkeen selvityksessä varsin selkeästi, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen osaksi päivittäistä työntekoa.
Jotta voisimme kehittää parempaa ja tasa-arvoisempaa ohjausta, opetusta ja valmennusta kokonaisvaltaisesti, meidän täytyy tietää mitkä ovat selätettävät ongelmakohdat. Kompastummeko jo alkumetreillä vai tarvitaanko digitaitojen kehittämisessä vain hienosäätöä? Emme siis keskity vain teknisten taitojen ja digialustojen kehittämiseen, vaan myös siihen miten osallistuja pääsee vaikkapa etäopetuksen tai etävalmennuksen pariin ja miten osallisuus toteutuu näissä.
Tavoitteena tietysti kehittää parempaa ohjausta ja opetusta, mutta tätä kautta voimme vähentää digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä digitaalisuuden aiheuttamaa kognitiivista kuormaa. Tasa-arvoisemmalla opetuksella ja ohjauksella voimme myös varmistaa, että opiskelijoiden ja ohjattavien keskeytysprosentti pienenee ja mahdollisuus osallistua opetukseen ja ohjaukseen olisi tasavertaisempi.
Onko digitaalisuus läsnä työssäsi?
Digitaalisuutta osana ohjaus- ja opetustyötä ja erityisesti sen kanssa ilmenneitä haasteita selvitettiin työpajojen lisäksi sähköisillä kyselyillä. Kysely oli jaettu kahteen osaan: Digitaaliset välineet ja ohjelmat sekä Digitaalisuus työssä. Vastauksia saatiin kiitettävä määrä, yhteensä 60.
Erityisesti selvityksen vastauksissa korostuu henkilökunnan perehdytyksen tarve. Oli kyse sitten opiskelijan ohjeistamisesta etäkurssin alustoihin tai ohjaajan opastaminen uusien välineiden käyttöön. Pääosin negatiiviset kokemukset verkko-opetuksesta ja ohjauksesta keskittyvät vastaajien puutteelliseen perehdytykseen eivätkä suoraan itse alustoihin tai laitteisiin. Perehdytyksen ja opastuksen puute voisi teoriassa olla helppo paikata, mutta käytännössä ajan ja resurssien puute koetaan esteinä.
”Olisin kiinnostunut käyttämään enemmän digivälineitä jos osaisin, mutta opettelu vie aikaa, jota ei ole.”
Toinen puoli selvityksen tuloksissa on digitaalisuuden rooli nykypäivänä. Se on päivittäinen, jopa keskeinen osa työtehtäviä ja mukana asiakaskohtaamisissa. Yhteydenpito hoidetaan digitaalisia kanavia pitkin, mutta samalla digitaalisen viestintäkanavat voivat eriarvoistaa asiakkaita, jotka eivät pääse näiden kanavien äärelle. Digitaalisuus on siis pakosti läsnä työssä, mutta valmennus- ja ohjaustyössä sen rooli on vastaajien mielestä yksi vaihtoehto muiden joukossa. Paljon riippuu kuitenkin esim. siitä millaisia asiakkaiden tao opiskelijoiden digitaidot ovat, millaisia toimintatapoja omassa organisaatiossa on sekä tietysti ohjaajan tai opettajan omista digitaidoista.
Kun huomioimme saavutettavuuden laajemmin kuin vain helppokäyttöisenä digipalveluna, tulemme samalla pohtineeksi ratkaisuja esiselvityksessä nousseisiin haasteisiin eli miten osallistuja pääsee palvelun äärelle.
Digitaalisuus aiheuttaa päänvaivaa
Vastaajat arvioivat erilaisten väittämien avulla, kuinka usein he kohtaavat erilaisia digitaalisuuden aiheuttamia haasteita. Haasteita oli jaoteltu karkeasti henkisiin, kognitiivisiin sekä fyysisiin, laitteiden käytön aiheuttamiin haasteisiin.
Ylivoimaisesti suurin viikoittainen haaste koettiin olevan ohjelmien päivitysten myötä tulevat uudet opittavat asiat ja muutokset. Erilaiset viat ja puutteet aiheuttivat myös harmistusta vähintään kuukausittain puolelle vastaajista. Digitaalisen informaatiotulvan haasteet eli kuormittavuus, hallittavuus ja oleellisten asioiden huomiotta jättäminen koettiin vaikeimmaksi arvioida. Useissa vastauksissa tuskailtiin järjestelmien ja alustojen paljouden kanssa, joka aiheuttaa kokeneillekin käyttäjille päänvaivaa.
”Kaikissa [digivälineissä ja -alustoissa] on omat haasteensa, johtunee siitä että järjestelmiä on tosi paljon ja kaikissa lähdetään aina liikkeelle siitä ’mikä se salasana nyt olikaan’ tai ’missä se nappi tässä järjestelmässä olikaan’.”
Vaikka jonkinlaista fyysistä tai kognitiivista kuormitusta koki kuukausittain neljäsosa vastaajista, digilaitteiden ei koettu aiheuttavan henkistä kuormitusta. Henkisen kuormituksen lähde voi toisaalta olla erittäin vaikeasti arvioitavissa normaalissa arjessa. Ainakin osaltaan digitaalisuus kuitenkin sujuvoittaa tai on niin kiinteä osa arkea, että tällaiset ongelmakohdat syntyvät muista syistä.
Kaikille tuttu etäajan vuorovaikutus ja sen ongelmat nousivat esiin myös vastauksissa. Digitaitojen ja -käytäntöjen kirjavuus aiheuttaa haasteita sekä voi latistaa vuorovaikutuksen jopa olemattomaksi. Etäopetus voi olla yksinpuhelua ja erilaisia viestintäkanavia sekä niiden käyttötottumuksia on liian paljon. Hankkeen kannalta ilahduttavaa oli nähdä myös vastaajien pohdintoja oman työnsä saavutettavuudesta. Esiin nostettiin huomioita oman tekemisen arvioimisesta sekä järjestelmien saavutettavuuden näkökulmasta.
Hankkeen puolesta haluaisimme vielä kiittää kaikkia vastaajia ja työpajoihin osallistuneita.
- Aluksi selvitimme, millaisia haasteita, hidasteita ja kehittämiskohteita digitaalisen ohjauksen ja opetuksen parissa on. Mikä on nykytilanne inklusiivisen digitaalisen pedagogiikan näkökulmasta?
- Järjestämme työpajoja, joissa kehittämme opetus- ja ohjausprosesseja yhdessä osallistujien kanssa. Eli miten voimme näissä prosesseissa vastata haasteisiin. Miten lisäämme osallisuutta digitaalisessa oppimisessa?
- Pidämme koulutuksia henkilökunnan edustajille. Aiheita ovat esim. digitaitojen kehittäminen, uusiin alustoihin tutustuminen, käyttäjäkeskeinen ajattelu ja saavutettavuus. Millaista tukea digitaalisten työkalujen käyttöön tulisi tarjota?
- Tuotteistamme tulokset, jotta kuka tahansa voi hyötyä niistä.
Lue lisää esiselvityksen työpajoista: Digihaasteita selvittämässä – Xamk
Kirjoittaja Minna Porvari, projektipäällikkö