Kangasniemeläinen Tehomet kasvoi 40 vuodessa Pohjoismaiden suurimmaksi valaisinpylväiden valmistajaksi. Pohjan kasvulle loi vahva tuotekehitys ja rohkeus tehdä päätöksiä. Yrityksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Kettunen kehitti itseään myös käymällä kaksi kertaa Pienyrityskeskuksen CEO Jokon.

Kauppakoulusta valmistuttuaan 23-vuotias Pentti Kettunen alkoi markkinoida ja myydä kotikunnassaan toimineen yrityksen kylmiöitä, pulsaattoripesukoneita ja valaisinpylväitä ympäri maata. Kun yritys ajautui talousvaikeuksiin, hän osti sen velkarahalla, vaikka konsultit neuvoivat, että anna mennä sen nurin ja lähde sitten sen pohjalta itse rakentamaan.

”Mietin, että miksi antaisin yrityksen mennä nurin, kun muutkin olisivat voineet tarttua siihen bisnekseen. Maksoin kovan hinnan omasta ja muiden työpaikoista. Kun 1990-luvun devalvaatio tuli ja rankaisi. Ajat olivat niin vaikeita, että kilpailijoita ajautui konkurssiin. Meidät pelastivat kunta, osaava henkilökunta ja toimintaan uskonut paikallinen pankkiiri.”

Yhdeksi uransa tiukimmista myyntikeikoista Kettunen nimeääkin tilanteen, kun yrityksen liikevaihto oli kuusi miljoonaa markkaa, velat kaksinkertaiset ja pankista piti saada lisää rahoitusta.

”Pankkiiri uskoi ja antoi lisää lainaa ilman vakuuksia ja kunta myönsi osalle takauksen. Meillä on ollut onni toimia pienellä paikkakunnalla, jolla on itsenäinen pankki ja sillä on ollut osaavia pankinjohtajia. Kun he ovat vuosia jelpanneet meitä, nykyään esimerkiksi Viron rahaliikenteemme pyörii kotikunnan pankin kautta eli tuemme puolestamme nyt paikallista pankkia.”

Kettusen ajatuksena on alusta saakka ollut hinnoitella tuotteet niin, että liiketoiminta pysyy kannattavana.

”Jos on täytynyt joskus ottaa kauppa huonommallakin katteella, silloin pitää olla hyvät laskelmat takana, että yrityksen talous kestää sen. Joskus asiakas voi haluta ostaa hinnalla millä hyvänsä ja silloin pitää olla rohkeutta uskaltaa ottaa se raha. Ihmettelen montaa yksinyrittäjää, että miten he pystyvät toimimaan, kun heidän hinnoittelullaan ei kerry tuntipalkkaa.”

Pehmeyttä ja määrätietoisuutta

Pentti Kettunen on elänyt yritysjohtajana läpi yrityksen eri kasvuvaiheet. Hän muistuttaa, että aloittavassa yrityksessä pitää olla avoin tiedonnälkä. Se sai hänet aikoinaan mukaan Pienyrityskeskuksen Joko-koulutuksiin.

”Tapasin monenkokoisten yritysten johtajia, pääsin vaihtamaan ajatuksia ja sain ystäviä. Ohjelmassa oli hyviä luennoitsijoita, jotka rohkaisivat ajatuksiani. Johtamiskoulutus tarjosi itsetutkiskelun paikkoja jokapäiväisen kiireen keskelle. Timo Ropen markkinointiopit halusin mennä kertaamaan, joten kävin ohjelman toiseenkin kertaan.”

PYK on ollut merkittävä osa kasvuani

Sittemmin yrityksen nuorempi sukupolvi on käynyt PYKin Joko-ohjelmia. Usein heitä on mukana kaksi kerrallaan.

”Nuorempi kaarti haluaa myös käydä ohjelmaa ja tuntuu olevan siihen tyytyväinen eli on saatu sitä, mitä on kaivattu. Kun ohjelman käy, tuntuu kuin olisi ollut vuoden koulunpenkillä.”

Johtajana Kettunen oppi monia asioita kantapään kautta entisiltä työnantajiltaan.

”Muistan ajatelleeni nuorena, että voi kun noin en itse tekisi. Johtajalla pitää olla sekä pehmeyttä että määrätietoisuutta. Avoimuus on tärkeää ja se, että ihmisiä kannustetaan ja heillä on selvä kuva asioista.”

Tehometillä henkilökunta sitoutui yhteiseen tekemiseen 1990-luvun tiukkoina vuosina. Välillä kesät painettiin kahta vuoroa ja talvella pidettiin lomia jopa 2-3 kuukautta.

”Työntekijöitä tuli mukaan myös pienosakkaina. Meillä on ollut tapana myös reissata työntekijöiden ja heidän perheidensä kanssa naapurimaissa. On haluttu näyttää, että olemme yhtä perhettä. 40-vuotisjuhlavuonna palasimme tässäkin juurille ja risteilimme päiväksi Tukholmaan 60-70 ihmisen ryhmänä.”

Pentti Kettunen on huomannut, kuinka tärkeää on kuunnella henkilöstön ideoita ja toiveita.

”Yritysjohtajan ei tarvitse olla yksin, vaan asioista voi keskustella. Luotan siihen, että asioilla on tapana järjestyä, kun uskoo siihen mitä tekee ja on rehellinen.”

Erikoistuotteet keskiöön

Oma tuotekehitys on taannut erikoistumisen jo 1990-luvulta alkaen. Kettunen huomasi, että kunnat halusivat tilata muiden kuntien valaisinpylväistä erottuvia malleja itselleen.

”Saimme kunnista ihmisiä mukaan kehittämään tuotteita ja suunnittelemaan niihin omia höysteitään.”

Tuotekehityksen ytimessä ovat muotoilu ja erilaiset älyratkaisut. Oma teollinen muotoilija yrityksellä on ollut jo 20 vuotta. Nykyään valaisinpylväs on design-tuote, jolla voi olla monipuolisia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi Dubaihin on toimitettu pylväitä, jotka pystyvät ottamaan talteen aurinkoenergiaa.

”Nykyään pylväissä on kameroita, ne voivat toistaa ääntä, kerätä tietoja säästä ja toreilla niistä löytyy vesiposteja. Nyt tulossa ovat erilaiset 5 G -ratkaisut, joiden toteuttamiseen meillä on 26 eri tavarantoimittajan verkosto. Nokian Karaportin yksikön bussilinjan varrella Espoossa olevat älypylväät mahdollistavat sen, että bussi vie ja hakee ihmisiä ilman, että siinä on kuljettaja.”

Pentti Kettunen luonnehtiikin, että Tehomet on nykyään kokoonpaneva yksikkö, jolla on paljon alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita koti- ja ulkomailla.

Rohkeasti maailmalle

Toimitusjohtajana hän teki vuosia jalkatyötä, jotta yritys kansainvälistyi. Ruotsissa vienti avautui aikanaan, kun Tehomet oli ainoa yritys, joka pystyi tarttumaan haastaviin kohteisiin.

”Olen monelle sanonut, että siinä on auttanut tämä tietynlainen ADHD-homma. Pitää uskoa siihen, mitä tekee ja pystyä myymään se ajatus muille, myös pankille ja rahoittajille.”

Kansainvälistyminen vaatii jalkatyötä

Vuonna 2007 perustettiin tytäryhtiö Tehomet Baltic Viron suurimman sinkityslaitoksen viereen. Virossa alettiin valmistaa vakiomallisia pylväitä, joten Kangasniemellä voisiin keskittyä erikoistuotteiden tekoon.

Samana vuonna amerikkalainen Valmont Industries -konserni osti Tehometin osakekannasta 70 prosenttia ja loput jäivät perheyritykselle. Kaupan myötä Tehomet sai tuekseen uusia yhteistyökumppaneita ja vahvemman myyntiorganisaation.

Yritys on jo siirtynyt toisen sukupolven käsiin. Vuodesta 2012 toimitusjohtajana työskennellyt Jarkko Kettunen vastaa myös Valmontin Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän toiminnoista.

Matkustamisesta tuli Pentti Kettuselle myös tärkeä henkireikä ja harrastus hektisen työn vastapainoksi.

”Tykkäsin käydä eri kohteissa ja maailmalta tuli aina myös uusia ideoita. Vaimo on välillä toppuutellut reissaamista, mutta se on minulle elintärkeä asia.”

Vaikka kehitysjohtaja Pentti Kettusta ei enää näekään tehtaalla kuin satunnaisesti, yhdestä hän pitää edelleen kiinni eli hän seuraa tarkasti hankintoja.

”Ostoihin kyllä sotkeudun. Huonokin kauppa voidaan pelastaa sillä, että ostetaan fiksusti. Käyn edelleen tapaamassa tukkureita kasvotusten, koska silloin on paljon helpompi aistia asioita. Kädenpuristus kertoo paljon.”

Tarkoilla ostoilla voi pelastaa monen kaupan.

Hallittua kasvua

Tehometillä työskentelee noin 60-65 henkilöä ja kesällä määrä kasvaa noin kymmenellä. Liikevaihto on nykyään noin 16 miljoonaa euroa. Kangasniemen lisäksi tuotantoa on Virossa ja puupylväät tehdään Parikkalassa.

”Liikevaihto on kasvanut aika tasaisesti vuosia. Tänä vuonna on jouduttu korjaamaan vähän ennustetta, koska vienti ei ole vetänyt ihan suunnitellusti.”

Meneillään olevassa koronavuodessa Kettunen näkee yhtäläisyyksiä myös 1990-luvun lamaan. Nytkin osa yrityksistä on innovoinut uutta ja osa lamaantunut paikoilleen.

”Silloinen sukeltamisen nopeus yllätti silloin minut. Valtio käynnisti paljon tiehankkeita ja pääsimme niihin käsiksi, mikä pitkälti pelasti meidät. Nyt yrityksessä on ihan eri tilanne eli meillä on hirmu vahva tase.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Jaa sivu