Turun ICT-talolla järjestettiin 10.10. mielenkiintoinen tapahtuma nimellä Oppiminen tulevaisuudessa. Tapahtuman toteuttajina olivat AVOT-hanke, IoT-hanke, Turku Science Park ja eRappu. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä työelämän organisaatioiden ja aikuiskoulutusta järjestävien korkeakoulujen vuoropuhelua. Mukaan oli kutsuttu osaamisen kehittämisestä kiinnostuneita työelämän organisaatioita, uusien osaamiskokonaisuuksien tuottamisesta kiinnostuneita ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä työelämän ja korkeakoulujen yhteistyöstä kiinnostuneita.  Paikalla olikin satakunta osallistujaa, joita tuntui kiinnostavan erityisesti aamupäivän aikana kuullut yritysten puheenvuorot.

Ohjelmistotalo Vincit, joka on palkittu Euroopan parhaana työpaikkana, korostaa osaamisen kehittämisessä yksilön vastuuta (omaehtoista oppimista) ja yksilön tarpeita. Projekteissa työskentelevällä asiantuntijaorganisaatiolla ei ole esimiehiä ollenkaan. Joka projektilla on vetäjä, joka vastaa projektin etenemisestä ja hommaa voi kokeilla jokainen siitä kiinnostunut. Osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen kannustetaan ja sitä tuetaan monin eri keinoin. (ks. Kuva)

Kuva: Osaamisen kehittämisen muodot (Vincit)

Johtamispalveluja tuotetaan tarpeen mukaan – ei muodon vuoksi. Substanssiosaamisen ohella rekrytointivastaava Saana Rossi korosti projektiosaamisen taitoja, sosiaalista kyvykkyyttä asiakastyössä, uteliaisuutta uusia ratkaisuja kohtaan sekä viestintä-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koodarin tulee osata myös ottaa vastaan hyvää palautetta ja osoittaa tunteitaan!

Valmet automotive edusti huomattavasti perinteisempää yrityskulttuuria. HRD Manager Laura Palmunen korosti kuitenkin, että tulevaisuuden haasteet edellyttävät insinööriosaamisen lisäksi arvojen ja asenteiden uudelleen määrittelyä ja uudenlaista tapaa tehdä asioita. ”Osaamistarpeet lähtee aina yrityksen strategiasta. Pitää kyetä tunnistamaan, missä ollaan vahvoja ja mitä pitää kehittää.” Osaamisen kehittämisessä Palmunen korosti myös yhteistyötä työntekijöiden, esimiesten, korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa.

Mari Sundström Arffman Consulting Oystä puhui työnhaun muutoksista sekä siitä, miten työnhakuvalmennuksella voidaan tukea työllistymistä. Vain neljännes työnhakijoista löytää työpaikkansa avoimien paikkojen kautta, kolme neljännestä muita reittejä.  Tarvitaan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä tavoitteiden mukaan kohdistettua työnhakua. Yritykset hakevat rekrytointitilanteessa motivoitunutta, persoonallisuudeltaan, arvoiltaan ja luonnetyypiltään sopivaa työntekijää.

Korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä puhunut Antti Tuomisto peräänkuulutti myös korkeakouluilta ja niiden yksiköiltä oman erikoisosaamisen tunnistamista, kehittämistä ja tuotteistamista. Yritysten tarpeisiin vastaamisessa puolestaan tarvitaan korkeakouluyhteistyötä niin, että saadaan kaikki relevantit alat mukaan. Tavoitteenasettelussa rohkeus on valttia – kun tavoitellaan huipputuloksia, saadaan aikaiseksi vähintään hyvää, ei pelkästään keskinkertaista. Omalle yliopistolleen huomattavaa ulkopuolista rahoitusta eri projektien muodossa hankkinut Tuomisto korosti kenttätyön ja yritysten tarpeiden kuuntelun merkitystä. Hyvät, luottamukselliset suhteet toimijoiden välillä tuottavat uusia kehitysprojekteja.

Antti Nuutinen ja Jari Ylinen edustivat yrityksiä, joilla on hyvät kokemukset yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Startup –yrittäjä Nuutinen piti merkittävänä palvelujen edullisuutta /maksuttomuutta sekä mahdollisuuksia käyttää korkeakoulun tiloja ja muita fasiliteetteja. Ylisellä oli hyviä kokemuksia hackathon-tyyppisistä tapahtumista yritystoiminnan kehittämisen välineenä. Nuorilta saa uusia, tuoreita näkemyksiä ja ratkaisuja erityisesti digitalisaatioon ja digitaalisiin palveluihin liittyen. Kokeneilla yritysjohtajilla itsellään on taito hoitaa itse business.

Verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola toimii KYMIEXACT-hankkeessa projektityöntekijänä.