Lapin asukasluvultaan pienten kuntien nuorten kasvu- ja elinoloja sävyttävät pitkät välimatkat, julkisen liikenteen harvat yhteydet tai puuttuminen kokonaan sekä kapeat ammatillisen koulutuksen valintamahdollisuudet. Nuorisotyön rooliksi voi muodostua nuoren kokonaisvaltainen kannattelu, kun muut palvelut puuttuvat. Nuorisotyö on kunnan ainoa palvelu, jonka tehtävät kohdistuvat koko nuorisopolitiikan laaja-alaisiin tavoitteisiin.
Suomen nuorisopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi määritellään Valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa (VANUPO). Ohjelman tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO linjaa lisäksi nuorisotyötä määrittämällä muun muassa nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten painopisteet.[1]
Seuraavaksi esitetään Lapin nuorisotyön ammattilaisten kokemustietoon pohjautuvat suositukset Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2024–2028 valmistelutyön tueksi. Suositukset on rakennettu Lapin asukasluvultaan pienten kuntien nuorisotyön näkökulmasta, mutta esitetyt suositukset ovat sovellettavissa myös laajemmin maaseutumaisten kuntien nuorisotyön tukemiseksi.
Nuorisotyön roolia tulee vahvistaa nuorisopolitiikan toteuttajana
Nuorisolaissa (1285/2016) todetaan, että nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön tehtävänä on Nuorisolain mukaisesti tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla tuetaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. [2]
Nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla on yhteiset nuorisolain mukaiset tavoitteet. Nuorisotyön rooli yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi nuorisopolitiikan toteuttajana jää kuitenkin melko näkymättömäksi VANUPOssa. Muun muassa tästä syystä nuorisotyön ja valtakunnallisen nuorisopolitiikan suhde katkeaa pienten kuntien paikallistasolle mentäessä.
Kuntien nuorisotyön roolia valtakunnallisten nuorisopoliittisten linjausten toteuttajana tulisi kirkastaa VANUPOssa nuorisotyön ja nuorisopolitiikan yhteyden vahvistamiseksi.
Nuorisotyön merkityksen sanoittaminen ja tiedolla johtaminen tarvitsee tukea
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä- ja politiikasta säätää VANUPOon kirjattavaksi nuorisotyön tukemisen linjaukset. [3] Lapin nuorisoalan ammattilaiset kokivat, että ajankohtainen nuorisotyön tuen tarve liittyy pääasiassa nuorisotyön arvostuksen, palkkauksen ja työolojen parantamiseen.
Nuorisotyön resurssoinnista vastaa pääasiassa kunta itse. Nuorisotyön merkityksen perustelu kuntapäättäjille on tapahduttava pienissä kunnissa usein nuorisotyöntekijän toimesta, koska kunnasta puuttuu nuorisotyöhön perehtynyt hallinnon tason henkilöstö. Nuorisotyön resurssit ja työnkuvat eivät siis aina mahdollista yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön vaadittavia panostuksia.
Pienten kuntien nuorisotyön yhteiskunnallisen merkityksen sanoittamiseen ja kuntien nuorisopoliittiseen tiedolla johtamiseen tarvitaan tukea.
Monialainen yhteistyö on paikallistasolla jatkuvassa muutoksessa
Nuorisotyön laadukkaan toteutuksen haastaa nuorisotyöntekijöiden suuri vaihtuvuus ja rekrytoinnin haasteet. Asuntopula hankaloittaa useissa kunnissa työvoiman saamista muualta Suomesta. Työntekijöiden vaihtuvuus koskettaa myös nuorisotyön yhteistyökumppaneihin lukeutuvia aloja. Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen heijastuu mahdollisuuksiin toteuttaa monialaista yhteistyötä pitkäjänteisesti.
Nuorisolain mukaisten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen systemaattinen toiminta tukisi pienten kuntien nuorisotyötä asemoitumista osaksi kuntien monialaista palvelukokonaisuutta. Erityisesti monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen nuorisolakiin perustuva tiedon tuotannon tehtävä on tärkeässä roolissa pienten kuntien nuorisopoliittisten tavoitteiden laatimista.
Kuntien nuorisotyön sitominen osaksi kuntien strategioita monialaisessa yhteistyössä edistää nuorisotyön roolin ja merkityksen sanoittamista kunnissa.
Toimenpidesuositukset pienten kuntien nuorisotyön tukemiseksi valtakunnallisen nuorisopolitiikan keinoin
Alla esitetään kolme toimenpidesuositusta maaseutumaisten pienten kuntien nuorisotyön ja nuorisopolitiikan suhteen vahvistamiseksi tukemiseksi Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelman (VANUPO) avulla:
1. Nuorisotyön roolin ja merkityksen sitominen VANUPOn nuorisopoliittisiin tavoitteisiin tukee kuntien nuorisotyön merkityksen esiin nostamista kuntien omissa päätöksenteon prosesseissa. VANUPOon tulee sisällyttää jatkossa osio, joka poikkihallinnollisten nuorisopoliittisten tavoitteiden toimeenpanon lisäksi sanoittaa nuorisotyön roolia kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi paikallisella tasolla. VANUPO ja sen hyödyntäminen paikallistasolla tulee jalkauttaa kuntiin esimerkiksi osaamiskeskustehtävänä.
2. Nuorisotyön dokumentoinnin ja mittaamisen edistämiseen tulee edelleen panostaa, jotta nuorisotyön resurssien perusteleminen kunnissa mahdollistuu. Nuorisotyön tulosten raportoinnin lisäksi dokumentointia tulee laajentaa nuorisotyön nuorisopoliittisia tavoitteita kuvaavilla mittareilla. Tämä edistää nuorisotyön merkityksen näkyväksi tekemistä erityisesti kuntien päätöksentekijöille.
3. Kuntien monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot voivat olla hyvin toimiessaan merkittävässä osassa pienten kuntien tiedolla johtamisen prosesseja. Työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi monialainen yhteistyö kunnissa vaatii edelleen informaatio-ohjausta monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan johtamiseksi ja toteuttamiseksi kunnissa. Hyvinvointialueiden tuomia mahdollisia muutoksia monialaisen yhteistyön toimintamahdollisuuksiin tulee seurata.
Näin tieto tuotettiin
Suositukset perustuvat Simossa, Muoniossa, Inarissa ja Kemijärvellä syksyllä 2022 toteutettuihin aineistonkeruisiin Lapin nuorisotyön nuorisopoliittisista suuntaviivoista. Aineistoa oli tuottamassa yhteensä 52 nuorisotyön ammattilaista 14 eri Lapin kunnasta. Menetelmänä käytettiin hyvän tulevaisuuden muistelua. Aineostoon pohjautuvat suositukset on muotoiltu lopulliseen muotoonsa yhteistyössä tilaisuuksiin osallistuneiden nuorisotyön ammattilaisten ja hallinnon kanssa.
Tiedonkeruu on toteutettu osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskustoimintaa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja
Marja Moisala
projektitutkija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
p. 040 482 7178
marja.moisala@xamk.fi
Lähteet
[1] Valtakunnallinen nuorisotyön- ja politiikan ohjelma 2020–2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:2. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-697-3. Viitattu: 1.11.2022.
[2] Nuorisolaki 1285/2016. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#Pidm45949345743136. Viitattu: 1.11.2022.
[3] Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170211. Viitattu: 7.11.2022.
Kuva: Pexels, Jess Bailey designs