Toivo ja toiveikkuus ovat elämän perustavanlaatuisia tunteita. Jos toivoa ei ole, muutokselle ei ole hedelmällistä kasvualustaa. Toivo on tunne, joka syntyi kohtaamisista Bulgariassa. VALO-tiimi vieraili hankekumppanin luona Bulgariassa syyskuun alussa. Vierailumme tavoitteina oli tutustua lapsiperhepalveluihin ja järjestää taidepaja lapsiperheille yhteistyössä EDOR-hankkeen (EDOR -Opportunities for Early Childhood Development of Roma Children in Sungurlare Municipality) kanssa. Reissulta jäi mukaan monenlaisia eväitä, tunteikkaita kohtaamisia ja paljon pohdittavaa. Palveluista, ihmisyydestä ja elämästä.

 

Sungurlaren kaduilla näki myös perinteisempiä kulkuvälineitä. Kuva: Tanja Mäkelä

 

Bulgaria kuuluu Euroopan köyhimpiin maihin, jossa kamppaillaan monenlaisten ongelmien kanssa. Useat nuoret ja koulutetut suuntaavat ulkomaille paremman elämän toivossa. Euroopan Unionin tarjoama tuki ja sen merkitys konkretisoituivat matkan aikana monta kertaa.

Maassa on paljon turkkilais- ja romaniväestöä, jotka joutuvat elämään diskriminaation varjossa. He kokevat yhteiskunnassa paljon syrjintää ja tämä aiheuttaa monenlaisia haasteita heille sekä palveluita tuottaville tahoille. Palveluita ei välttämättä haluta ottaa vastaan ennakkoluulojen takia. Kuulimme matkan aikana, että näiden väestöryhmien osalta lasten osuus väestöstä kasvaa, toisin kuin ”kantabulgarialaisten”. Hankekumppaneiden kehittämistyön kohteena ovat palvelut romanitaustaisille lapsille ja lapsiperheille. Lapsiperhepalveluita on, mutta niillä on omat haasteensa. Osa palveluista toimii julkisella rahoituksella, mutta esim. yhteisökeskusten välineistö on lahjoitusten varassa.

Maan parlamentti on hyväksynyt uuden lain sosiaalipalveluista (Social Services Act), johon kohdistuu paljon odotuksia. Uuden lain määritelmien mukaan sosiaalipalvelut kuuluvat ensimmäistä kertaa kaikille, aiemmin ne kuuluivat vain riskiryhmille. Laissa painotetaan myös ennaltaehkäiseviä toimia. Tällä hetkellä palveluita tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset toimijat. Uusi laki tuo uudenlaista valvontaa palveluiden tuottamiseen.

 

Xamkin VALO-tiimi. Kuva: Marjukka Heikkilä

 

Pääsimme tutustumaan erityisesti romaneille suunnattuihin palveluihin. Vierailimme Sredetsin ja Burgasin monialaisissa yhteisökeskuksissa, joissa työskentelee sosiaali-, kasvatus- ja terveysalan ammattilaisia. Yhteisökeskuksissa tehdään myös jalkautuvaa työtä romaniyhteisöiden parissa. Vierailimme vammaisten lasten ja nuorten ryhmäkodissa sekä kaduilla eläville lapsille tarkoitetussa päiväkeskuksessa. Ryhmäkodissa järjestetään yhteisiä ruoanlaittohetkiä, jonka yhteydessä nuoret harjoittelevat ruoanlaittoa sekä tarjoilemista. Saimme kunnian nauttia heidän suosikkijälkiruokaansa. Päiväkeskus toimii mielekkään tekemisen paikkana lapsille, jotka kerjäävät kaduilla. Keskuksessa on myös oma terveydenhoitaja. Lapsilla on vanhemmat, mutta kerjäämisen avulla perheet saavat toimeentuloa ja kierre jatkuu. Paikan johtaja kertoi, että keskuksessa olleen lapsiryhmän lisäksi heitä olisi sama määrä lisää, mutta kyseiset lapset ovat parhaillaan kerjäämässä Sunny Beachilla. Rahaa antavat turistit edesauttavat kierteen jatkumista.

 

Koimme tunteikkaita kohtaamisia ja saimme herkullista jälkkäriä ryhmäkodissa. Kuva: Tanja Mäkelä

 

Maassa työskentelee Mediator-nimikkeellä toimivia ”sovittelijoita” etnisten vähemmistöjen ja palveluiden välimaastossa (Health Mediators, Educational Mediators). Mediator-mallia on kehitetty itäisen Euroopan maissa viime vuosikymmeneltä lähtien ja sen tarkoituksena on esim. muodostaa silta romaniyhteisöjen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välille. Mediatorit toimivat linkkinä etnisten vähemmistöjen ja palveluiden välillä. Haasteita palveluiden käyttämiselle ja vastaanottamiselle aiheuttavat köyhyys, tiedon puute ja ennakkoluulot. Mediator-mallista on ollut erityisesti hyötyä esim. rokotuskampanjoissa Sungurlaren kunnan alueella. Mediatoreiden avulla tavoitettiin rokotettaviksi kaikki romaniyhteisöiden lapset ja perheet.

 

Sungurlaren päiväkodin piha hiljeni päivän päätteeksi. Kuva: Tanja Mäkelä

 

Yksi matkamme kohokohdista oli lasten taidepaja, jonka järjestimme yhteistyössä kumppanimme EDOR-hankkeen kanssa Sungurlaren päiväkodissa. Matkalla oli monta muuttujaa aikatauluista johtuen. Tästä huolimatta taidepajasta jäi hyvät kokemukset ja lapset tuntuivat nauttivan yhteisestä tekemisestä. Näistä tunnelmista voit lukea seuraavassa blogissa.

 

Lapset tekivät yhdessä tintamareski-teoksia. Kuva: Tanja Mäkelä

 

Mutta takaisin siihen toivoon. Toivoon kytkeytyy myös kyky uskoa, että asiat voivat olla paremmin tulevaisuudessa.

Toivo on tulevaisuuden melodian kuulemista, usko on tanssimista sen tahdissa tänään. – Ruben Alvez

 

Tanja Mäkelä, TKI-asiantuntija, YTM