Toimin työssäni aktivaattorina ja osallistajana. Jotta kykenen antamaan jokaiselle työntekijälle työkaluja vaikuttamiseen, minun tulee olla selvillä vallitsevista olosuhteista ja erilaisista työkulttuureista ympärilläni.

Kaikilla meillä on oma ammatillinen identiteetti ja ammattiylpeys, joiden herätteleminen henkiin vaatii välillä peiliin katsomista. Joudun itsekin välillä pysähtymään pohtiessani työhyvinvoinnin merkitystä.

Mikä saa ihmisen viihtymään työssään? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Jokainen on oma persoonansa, ja kaikilla on myös työn ulkopuolinen elämä, joka vaikuttaa työhön.

Minä tuuletan päätäni vapaa-aikana koirieni kanssa. Toinen on 10-vuotias ja lönköttää perässä, toinen on 1,5-vuotias ja vetää koko ajan eteenpäin. Työelämässäkin asiat välillä keulivat ja ne täytyy hoitaa heti, mutta on myös asioita, joihin pitää palata.

Meillä työntekijät vastaavat säännöllisesti työhyvinvointikyselyyn ja käyvät kehityskeskustelun esimiehen kanssa. Lisäksi on varhaisen tuen toimintamalli sekä työterveyshuolto, joka tukee ja auttaa. On myös mahdollisuus käyttää työnohjausta työssä jaksamisen tukena.

Meillä huolehditaan henkilöstörakenteen oikeellisuudesta laskemalla, että jokaisessa vuorossa on oikea määrä osaavia henkilöitä. Meillä myös osallistetaan hoitajia. Heillä kaikilla on vastuutyöryhmiä, joiden kautta he pystyvät vaikuttamaan omaan työhönsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi asiakkuus-, opiskelija- ja perehdytys- sekä saattohoitotyöryhmät.

Uusimpina keinoina työhyvinvoinnin lisäämiseksi on otettu käyttöön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat, oman työelämän tikkataulu ja palvelumuotoilu. Palvelumuotoilu parantaa organisaation viestintää ja tuo työkaluja kommunikointiin.

Jos odotat aikaa, parempaa aikaa, odotat seuraavaa elämää

Vaikka kaikenlaisia menetelmiä onkin jo käytössä työhyvinvoinnin lisäämiseksi, matkan varrella on saattanut tulla uskonpuute. Kaikki työkalut eivät sovellu kaikille persoonille, tai niitä ei muuten vain ole nähty hyvinä auttamiskeinoina. Siksi olinkin varsin otettu, että pääsimme mukaan Time2Grow-hankkeeseen.

Kuluneina kahtena ja puolena vuonna on koettu yhdessä ja erikseen jo vaikka mitä. Hoitajia on haastateltu, on tutustuttu simulaatiopaja-menetelmään ja nappailtu palasia palvelumuotoilumenetelmistä.

Hankkeen tavoitteina työntekijätasolla ovat parantuneet vuorovaikutustaidot. Ne tuottavat työntekijöiden työhyvinvointia, työssä jaksamista, asiakkaiden hyvinvointia sekä työyhteisön parantunutta kommunikaatiota. Nämä lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä ja palvelun laatua.

Organisaatiotasolla tavoitteena on työn organisoinnin parantuminen, mikä lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tähtäämme myös parempiin keinoihin hallita stressiä ja työskentelykulttuurin kehittämiseen. Nämä onnistuvat vaikuttamalla hierarkioihin ja vuorovaikutuksen tapoihin.

Väliaplodit hyvästä työstä

Koska hanke on vielä kesken, en pysty kertomaan sen antia kokonaisuudessaan. Näkyvintä on kuitenkin ehkä ollut valtava välittämisen vyöry, jonka me työtä tekevät olemme saaneet kokea toistuvasti hankkeen työntekijöiltä. Joka kerta, kun olemme olleet tekemisissä, olen tullut kuulluksi. Joka kerta minulle on kerrottu, että missä vain apua tarvitsemme, sitä saamme.

Siitähän oikeastaan onkin kyse: ole kiinnostunut kanssaihmisen hyvinvoinnista – saatat saada ilon moninkertaisena takaisin. Olen kiitollinen sekä mainioista työntekijöistäni että johtajakollegoistani. Iso kiitos teille kaikille tähänastisesta!

Kirjoittaja on Anu Pöllänen, terveystieteiden maisteri, terveydenhoitaja, toiminnanjohtaja ja Time2Grow-hankkeen ohjausryhmän jäsen.