WoManager -valmennussarja on tuotettu naisten urapolkuja, johtajuutta sekä naisyrittäjyyttä digitalisoituvassa työelämässä tukevan ja edistävän DigiJoko -hankkeen toimenpiteenä. Valmennussarja on suunnattu eteläsavolaisille naisille, jotka ovat johtavassa asemassa tai siirtymässä esimiehen, tiiminvetäjän tai johtajan tehtäviin tai ovat yrittäjiä. Suositussa WoManager-sarjassa on toteutettu WoManager 1 & 2 ja YoungWoManager -valmennukset sekä Pieksämäen minivalmennus.

WoManager 2 –valmennuksen viimeisen lähipäivän aiheena oli Tulevaisuuden ennakointi ja ketterä strategia. Kouluttaja Jukka Ala-Mutka oli rakentanut lähipäivän käytännöllisesti ryhmätyöskentelyn ympärille. Ryhmätyöskentelyssä työstettiin osallistujien omia yrityscaseja, jotka liittyivät erilaisiin tulevaisuuden työelämän skenaarioihin.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida

Tulevaisuuden ennakointi on hyvin tärkeä osa hyvää liiketoimintaa. Ennakointi tarjoaa mahdollisuuden vastata muuttuvaan kysyntään ja näin ollen luoda jatkumoa yrityksen liiketoiminnalle. Jukka Ala-Mutka totesi, että joskus muutoksia on liikaa päällekkäin. Tällöin tulee vain reagoida parhaansa mukaan muutoksiin.

Ennakoimiseen löytyy paljon erilaisia keinoja. Tulevaisuutta voi ennakoida muun muassa erilaisten analyysien ja mallinnusten avulla. Megatrendit ovat myös suuressa osassa ennakointia ja 2000-luvun tutut megatrendit vallitsevat edelleen vuonna 2018. Tällaisia megatrendejä on esimerkiksi verkostoituminen, globalisoituminen, tekoäly sekä suurten ikäluokkien ikääntyminen.

Kaikkea tapahtuvaa ei kuitenkaan voi ennakoida, esimerkiksi luonnonkatastrofit voivat yllättää. Näihin yllättäviin villeihin kortteihin tulisi olla varautunut.

Perinteinen toimintapa vs. ketterä kehitysmalli

Perinteisessä ”projekti” -toimintatavassa usein pyritään suunnittelemaan koko prosessi ennen kuin sitä lähdetään toteuttamaan. Suunnittelemiseen menee paljon aikaa ja tulokset jäävät pieniksi, koska suunniteltua tehtävää on liikaa. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” ei siis välttämättä toimi kaikessa.

Muutos vaatii aina suunnittelua, mutta suunnitelmaa ei välttämättä kannata lukita ennen prosessin aloittamista. Ketterässä kehitysmallissa suunnitelma muuttuu prosessin edetessä. Uuden idean toimivuutta lähdetään kokeilemaan käytännössä. Kokeilut tulee tietysti suunnitella, mutta koko prosessin kulkua ja tulosta ei tarvitse suunnitella etukäteen. Ketterä kehitysmalli onkin verrattavissa kokeilukulttuuriin, jossa ideana on kokeilemalla kehittää toimivia ratkaisuja ja ideoita.

Perinteisessä toimintatavassa ongelma on usein se, että on liikaa tehtävää. Ketterä kehitysmalli tarjoaa joustavuutta prosessiin, koska suunnitelma on muutettavissa prosessin edetessä. Ketteryys vaatii kuitenkin enemmän priorisointia. Mikä on tärkeintä prosessin tavoitteiden kannalta: onko tärkeintä pysyä aikataulussa vai sisällössä?

On parempi tehdä väärä päätös tänään kuin oikea päätös huomenna.

 

Ketterän kehitysmallin kokeilemiseen liittyy aina epäonnistuminen. Jukka Ala-Mutka totesi: ”On parempi tehdä väärä päätös tänään kuin oikea päätös huomenna”. Tällä hän tarkoitti sitä, että jokainen onnistuminen vaatii x määrän epäonnistumisia. Mitä nopeammin teet epäonnistumiset, sitä nopeammin onnistut.

 

WoManager-valmennukset ovat osa Xamk Pienyrityskeskuksen toteuttamaa DigiJoko – digitaalisuus, naiset ja johtaminen -hanketta, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

 

Kirjoittanut Jade Hirvonen