Futuristi Niko Herlin piti ajatuksia ravistelevan kurkistuksen ennakoinnin maailmaan Pienyrityskeskuksen järjestämässä aamiaistilaisuudessa. Hän esitteli käytännön keinoja ja työkaluja ennakoinnin systemaattiseksi hyödyntämiseksi yrityksissä. Aihe kiinnosti ja paikalla oli runsaslukuinen joukko yritysten väkeä.
Pääteemoina olivat tulevaisuuskuntoisuus ja muutoskuntoisuus
Hänen mukaansa meidän tulee ajatelle ja puhua tulevaisuudesta monikossa, erilaisista mahdollisista ja toivottavista tulevaisuuksista ja vaihtoehtoisista onnistumisen menetelmistä. Valitettavasti suurin este usein olemme me ihmiset itse.
Unelmointi ja mielikuvitus kuuluvat myös johtoryhmätyöskentelyyn. Johtoryhmässä jaettu unelma on yrityksen visio. Strateginen työ yrityksissä on jatkuva laji. Strategiaa tulisi päivittää ”rullaavasti” ja joustavasti. Tulevaisuus tehdään, se ei tapahdu itsestään ja jokainen meistä voi itse vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Hän kertoi esimerkin purjehduksesta. Emme voi vaikuttaa tuulen voimakkuuteen ja suuntaan, mutta voimme itse vaikuttaa siihen, miten purjehdimme erilaisissa olosuhteissa.
Työelämä tulee muuttumaan ja automaatio ja robotiikka vievät tulevaisuudessa noin puolet asiantuntijatyötehtävistä. Se ei kuitenkaan tule tarkoittamaan työpaikkojen menetystä samassa suhteessa. Herlinin mukaan keinoälyä ei tarvitse pelätä, sillä ihminen ja kone ovat lyömätön yhdistelmä. Esimerkkinä keinoälystä on AliciaT, robotti, joka on erään suuren yrityksen johtoryhmän jäsen. Sen ansiosta johtoryhmällä on käytössään koko ajan valtavasti dataa, esim. tieto myyntilukujen kehityksestä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta saadaan hetkessä. Tulevaisuudessa 65% tämän päivän peruskoululaisista päätyy työtehtäviin, joita ei ole vielä edes keksitty. Tulevaisuuden työelämätaitoja ovat itsereflektio, rohkeus ja itseluottamus, uteliaisuus, kiinnostus, tilannetaju ja joustavuus sekä vuorovaikutustaidot. Tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti ja ns. ”eläkeparkkeja” ei enää tule olemaan. Johtamisen yksi tulevaisuus voisi olla sellainen, että esimiehen rooli tulisi olemaan palvelutehtävä, eikä kenelläkään olisi enää suoraa esimiestä (LaaS, Leadership as a Service). Suomalaisella ohjelmistoyrityksellä Vincitillä on käytössä LaaS –johtamisjärjestelmä.
Toinen teema Herlinillä oli Muutoskuntoisuus. Muutoksen kannalta hänen mukaansa on tärkeää olla tietoinen, mitä olettaa tulevaisuudesta. Esimerkiksi eläkejärjestelmä, onko sitä enää tulevaisuudessa olemassa. Arjessa rutiinit ovat hyviä, mutta on hyvä tehdä asioita välillä eri tavalla kuin normaalisti. Pienien arjen muutosten avulla myös omat ajatukset menevät eri tavalla ja saa asioihin uutta perspektiiviä. Muutoskuntoisuus edellyttää hänen mukaansa optimismia, hyvää itsetuntoa, fokusointia (tiedän mikä on tärkeää), sosiaalista joustavuutta (saan ja annan apua), ajattelun joustavuutta (haastan olettamuksiani) ja riskinottokykyä. Tärkeää on, ettei keskity pelkästään heikkouksiin. Hyvä harjoitus on listata kolme asiaa, joissa on TOSI hyvä ja kolme asiaa mitä haluaa vielä parantaa. Fokus olisi oltava asioissa, joista voi itse päättää ja joihin voi itse vaikuttaa. Energiaa ei kannata laittaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa tai joista ei voi päättää.
Vain teot merkitsevät. Keskivertoidea hyvällä toimeenpanolla on paljon enemmän kuin loistava idea ilman toimeenpanoa.
kirjoittaja Eila Avelin
kuvat Eila Avelin ja Anne Gustafsson-Pesonen