Syksyn 2021 aikana Älykkäät kulttuurikylät verkostoitui ja jalkautui kyliin. Ankkapurhan kulttuurimatkailun strategiatyö ja Kotkan Tiutisten kyläkoulun uuskäytön kehittäminen aloitettiin, Sippolassa kokeiltiin tarinakahvilakonseptia. Vaikutettiin verkostoissa Kymenlaakson vetovoiman vahvistamiseksi ja osallistuttiin Huomaa paras Kymenlaaksossa tapahtuman järjestämiseen hankeyhteistyönä. Älykkäät kulttuurikylät on ollut mukana Tehtaanmäen koulun tulevaisuuden pilotointikokeiluissa ja jatkaa kehittämistyötä. Kansainväliset kytkökset luotiin Italiaan Materan kaupunkiin!
Kymenlaakson ja Materan kohtaaminen
Älykkäät kulttuurikylät ja DeuS-hanke järjestivät yhdessä kahdet virtuaaliset tulevaisuustalkoot. Ensimmäisessä verkostoitumistapaamisessa syyskuussa esiteltiin Kymenlaaksoa ja tutustuttiin Materan kaupunkiin. Tilaisuudessa vaihdettiin tietoa ja inspiroiduttiin kohteista, ympäristöistä, kulttuurista ja matkailusta. Kouvolaa esitteli yhteyspäällikkö Anne Käki, Kotkaa kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Aktiivinen, luonnonläheinen Kouvola on 60 kylän kaupunki, Kotka merellinen kulttuuri- ja puistokaupunki. Molemmat ovat historiallisesti kiinnostavia, niiden sijainti on erinomainen, kaikki löytyy läheltä. Tutut kaupungit näyttäytyivät aivan uudessa valossa!
Matera Basilicatan maakunnassa sai maailmalaajuista huomiota ja sai nostetta maineelleen oltuaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2019. Kaunis, historiallinen ja hieman syrjäinen kaupunki, jonka vanha luolakaupunki on Unescon maailmanperintökohde, nousi todelliseen uuteen kukoistukseen kulttuurin avulla! Matera pääsi myös näyttävästi esille uudessa James Bondissa. Kulttuuripääkaupunkihanke toi paljon kulttuuria ja tapahtumaa kaupunkiin, osallisti eri tahoja, loi ja vahvisti verkostoja.
Toinen yhteinen tapaaminen lokakuussa oli samalla Ankkapurhan kulttuurimatkailun kehittämisstrategian ensimmäinen työpaja. Materan kaupunkikehittämisen asiantuntijat Boris Meggiorin ja Rita Orlando toivat osaamistaan ja ulkopuolista katsetta Ankkapurhan kulttuuripuistoon. Mikä saisi heidät tulemaan vierialulle Kouvolan Ankkapurhaan? Toki alueen esittely Teamsissa ei välitä paikan tunnelmaa ja sen erityislaatuista, monipuolista ympäristöä kokonaisuutena. Ankkapurhan vahvuuksia pohdittiin pienryhmissä. Esiin nousivat historia, vesivoima ja joki, arkkitehtuuri, paikalliset ihmiset, sijainti Helsingin ja Pietarin välissä. Vahvuuksista kannattaa ammentaa aineksia vetovoiman kasvattamiseen ja liiketoimintaan!
Avainasia on löytää paikkaan sopiva ja yhteisöä tukeva visio ja sitoutua siihen pitkäjänteisesti toimintasuunnitelman kautta. Alueen ominaisuuksia ja vetovoimaa on hyvä tarkastella suhteessa laajempiin matkailun ja asumisen trendeihin, arvojen muutokseen, sijaintiin, demografiseen rakenteeseen. Samalla on mietittävä matkailun kohderyhmiä ja mietittävä, kenelle ja millaista matkailua halutaan tai voidaan tarjota. Kannattaako vahvistaa olemassa olevaa kävijävirtaa vai pyrkiä houkuttelemaan uusia joukkoja? Huomionarvoista on, että matkailijalle usein antoisaa on kohtaamiset paikallisten kanssa. Matkailun ja paikallisyhteisön törmäyttämisessä on innostavia kehittämisen paikkoja!
Ankkapurhasta kulttuurin ja oppimisen keskus?
Ankkapurhan kulttuurimatkailun kehittämistyötä jatkettiin marraskuussa. Silloin pidimme paikallisille ja kehittämisestä kiinnostuneille sidosryhmille avoimen työpajan, jossa ideoitiin sisältöjä tunnistettujen vahvuuksien pohjalta. Työpajaan tuotiin lyhyt katsaus matkailun ja Kymenlaakson tulevaisuuksiin Visit Finlandin materiaalien ja Kymenlaakson tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta. Ankkapurhan alueen vahvuuksista voisi ammentaa bisnestä vaikka venevuokraukseen, villiyrttien keruuseen, wellness-palveluihin tai viinijuhliin!
Miltä kuulostaisi uusiutuvan energian oppisisällöt tai Litorina-meren tuominen matkailijoille AR-teknologian keinoin? Entä ”kestävän kehityksen elämyspuisto” tai oppimisen keskus? Ankkapurha tarjoaa puitteet moneen teemaan ja elämykselliseen ulkoilmaoppimiseen, sillä kulttuuripuisto kattaa teemoja kartanoiden ajasta teolliseen historiaan, ympäristösuhteesta arkkitehtuurin kehitykseen. Kulttuurihistoriallisessa arvoympäristössä on toki myös mietittävä sisältöjen soveltuvuutta itse paikkaan ja sen henkeen. Toteuttaminen ja toimeenpano ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin ideointi, mutta innokas kehitystyö jatkuu
Kylätarinointia ja yhteisöllisyyttä
Meijän Sippola -tarinakahvila järjestettiin marraskuussa yhteistyössä Kymenlaakson museon kanssa. Ajatus oli koota ihmisiä yhteen muistelemaan ja kertomaan paikan tarinoita. Halusimme tilaisuuden kautta tutustua kyliin ja nostaa esiin kiinnostavia tarinoita ja niitä ominaisuuksia, mikä tekee Sippolasta Sippolan. Tilaisuus pidettiin Taidekeskus Antareksessa. Antares järjestää galleria- ja ulkoilmanäyttelyitä, erilaisia kursseja ja työpajoja sekä majoittaa residenssitaiteilijoita. Kylän keskellä sijaitseva taidekeskus vaikuttaa olevan paikallisillekin matalan kynnyksen kohtaamispaikka.
Vajaa parikymmentä ihmistä kokoontui kahvittelemaan ja kertomaan kylästään. Keskustelu oli vilkasta ja saimme runsaasti uutta tietoa kylästä. Sippola on aktiivinen ja yhteisöllinen kylä, jossa on monta yhdistystä. Yllättävä paikka tämä Sippola, kansainvälinen ja edistyksellinen, entinen alueellinen keskus pappiloineen ja kunnan toimintoineen! Täällä on ollut puutarhakoulu, tehty Suomen ensimmäinen emmentaljuusto, täältä on lähdetty lähetystyöhön Uuteen-Guineaan, on Kymin metsäkoulun peruina Arboterum harvinaisine puineen.
Samalla tarinakahvila tarjosi kokoontumispaikan muistojen jakamiseen ja auttoi vahvistamaan kulttuuriperintötietoisuutta. Tapahtuman tarkoitus oli myös tehdä hanketta ja aluevastuumuseota tunnetuksi, sillä molemmat toimivat yhteisöjen hyväksi ja voivat tarjota apuaan, resurssien ja toimintasuunnitelmiensa puitteissa. Tarinakahvila-konseptia on aiemmin kehitelty Xamkin ja Saimian (nyk. LAB-ammattikorkeakoulu) Miljöömatkailu-hankkeessa erilaisin toteutustavoin. Ensi vuonna Älykkäät kulttuurikylät ja Kymenlaakson museo järjestävät tarinakahviloita teollisuusteemalla liittyen Kymenlaakson metsäteollisuus 150-vuotta juhlavuoteen 2922.
Parhautta Kymenlaaksosta!
Monissa eri verkostoissa on pitkään pohdittu Kymenlaakson mainetta ja vetovoimaa. Miten alueen saisi paremmin esiin monipuolisena kokonaisuutena, houkuttelevaksi muuttajille ja matkailijoille, kerrottua muillekin, kuinka hienoja paikkoja täältä löytyy? Kymenlaaksossa on monipuolista luontoa, taidetta, tapahtumia ja kulttuuria, sympaattisia kyliä, eri alan yrityksiä, paljon maaseutua sekä paikallistuotantoa.
Aihetta pohdittiin urakalla Huomaa paras Kymenlaaksossa -tapahtumassa. Etätapahtuman järjestivät hankkeet Talenttimagneetti (Kouvolan kaupunki) ja Älykkäät kulttuurikylät, Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen sekä Etukeno (Xamk). Tilaisuudessa käytiin hyvää keskustelua ja ideoitiin Kymenlaakson olemusta inspiraatiopuhujien lakutehtailija Timo Nisula, Experience Advisor, Investor Mikko-Pekka Hanski ja työelämäuudistaja ja valmentaja Riitta Hyppänen johdattamana. Tapahtumaan kulttuuria toi draaman keinoin toteutettu huippuhauska työpaja! Piia Kleimolan ohjaamassa työpajassa kylät profiloitiin pienryhmissä persooniksi, jotka muille esittelivät ammattinäyttelijät. Kouvolassa asui metallimies, jolle tärkeää oli työ, urheilu ja perhe. Kotkasta löytyi kestäviä elämäntapoja kannattava, jalkapallosta innostunut ammattikorkeakouluopiskelija. Me ihmiset itse teemme Kymenlaakson maineen ja nostamme esiin arvokkaat kohteet ja erikoispiirteet. Positiivisen ylpeyden omasta alueesta ja innostuksen kehittää on tultava sisältä, ei ulkopuolelta! Tapahtumasta juttu Xamkin verkkolehti Nextissä.
Talenttimagneetti-hankkeen kanssa toteutettu kysely Kouvolan vapaa-ajan asukkaille toi uutta kiinnostavaa tietoa. Yli puolet reilusta 100 vastaajasta oli tehnyt etätöitä mökillä. Monella vapaa-ajan asukkaalla oli juuret seudulla. Noin 43 % muualla asuvista kesäasukkaista voisi harkita muuttoa Kouvolaan! Vastaajien kesäasunnot sijoittuivat ympäri Kouvolaa. Vastauksissa toivottiin lisää erilaisia tapahtumia ja palveluita. Moni kaipasi elävää ja viihtyisää keskustaa. Helposti saavutettava, elinvoimainen ja vetovoimainen keskusta lisää myös kylien menestystä ja houkuttelevuutta!
Tulevaisuustalkoot Tiutisissa ja kyläkoulun uusi elämä
Kotkan Tiutinen on idyllinen, merellinen asuinalue. Hiekkatiet mutkittelevat puutalojen lomassa, merituuli hivelee poskia. Kylä on myös Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asutus rakentui Tiutisen saarelle orgaanisesti ja siitä tuli leimallisesti työväen ja merimiesten asuinalue.
1900-luvun alussa rakennettu Tiutisen kyläkoulu jäi muutama vuosi sitten koulutoiminnan lakkautuksen jälkeen tyhjilleen. Nyt rakennukseen halutaan uutta toimintaa, kenties kulttuuria, työpajoja, kokoontumistilaa, harrastusmahdollisuuksia, ehkä kahvila? Kävimme joulukuussa pitämässä Tiutisen työväentalolla työpajan, jossa ideoitiin sisältöjä ja kuultiin kyläläisten tarpeista ja toiveista. Paikalla oli reilu parikymmentä aktiivista osallistujaa ja kylätoimikunnan jäsentä. Ideoita riitti ja nähtävästi aktiivisia toimeen tarttujiakin. Tilaisuudessa melkein jo perustettiin kyläyhdistys Tiutisiin! Kaksi vierekkäin sijaitsevaa puista koulurakennusta vaativat remonttia, myös ylläpitokustannukset ovat suuret. Yhdistystoimijat voivat hakea erilaisia avustuksia kylätalojen ja kulttuurihistoriallisten rakennusten kunnostamiseen.
Seuraavaksi
Ensi vuonna jatketaan Ankkapurhan kulttuurimatkailun strategian kehittämistä ja Tehtaanmäen ja Tiutisen koulujen uuskäytön etsintää. Teollisuusteemaisia tarinakahviloita järjestetään Kymenlaakson kylissä. Kohdekylissä pidetään tulevaisuustalkoita. Esiinnousseina kehityskohteina on lisäksi Sippolan pari tyhjillään olevaa entistä hoivakotia, jotka kaipaavat uutta käyttöä. Tirvalla taas OAJ:n omistaman kulttuurihistoriallisen puutaloalueen käyttöä voisi tehostaa ja tuoda erilaisia tapahtumia. Muitakin juttuja on suunnitteilla ensi vuodelle.
Toivottavasti pääsemme pitämään työpajoja livenä ja tapaamaan kyläläisiä. Todellinen yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemukset syntyvät aidoista kohtaamisista. Yhteistyö ja sitoutuminen yhteiseen päämäärään luottamuksesta ja onnistuneesta vuorovaikutuksesta. Mutta täytyy todeta, että hienoja kyliä meillä Kymenlaaksossa – ja mikä tärkeintä kylän menestymiseksi, aktiivisia asukkaita!
Kirjoittanut
Laura Lehtinen, projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät
Luovien alojen tutkimusyksikkö