Tulevaisuustyöskentely ei vaadi erityistä valmistautumista tai ennakkotietoja. Sitran kehittämässä Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmässä laajennetaan näkökulmaa nykyhetken kehittämisestä tulevaan sekä opitaan nykytilanteen haastamista, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja tunnistetaan tulevaisuuteen vaikuttavia asioita.
Tulevaisuustyöskentely otettiin INDIE-hankkeessa osaksi inklusiivisen digitaalisen pedagogiikan mallin kehittämistä. Digitaalisuuden uskotaan yleisesti olevan yhä voimakkaammin läsnä tulevaisuudessa, joten tulevaisuustyöskentelyn avulla pystytään kehittämään tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa mallia paremmin.
Tulevaisuustaajuus-työpaja kannattelee osallistujat fasilitoijan avustuksella oletusten haastamisesta visioon tulevasta sekä konkreettisiin tekoihin, joilla tähän visioon voitaisiin päästä. Työvälineinä voidaan käyttää kyniä ja paperia tai työpaja voidaan pitää myös verkon yli. Tärkeintä on, että osallistujat uskaltautuvat heittäytyä kuvittelemaan ja kysymään toisiltaan “Mitä jos?”.
”Mitä jos uuden oppiminen olisi yhtä helppoa ja innostavaa kuin irtokarkkien valitseminen kaupassa?”
”Mitä jos opettajat ovat yksityisyrittäjiä?”
”Mitä jos koulutusta ei enää arvosteta?”
”Mitä jos en kestä kehityksen kelkassa? ”
Tulevaisuustaajuuden kruunaa vuoden 2050 uutisotsikot, joissa osallistujat kiteyttävät visioimansa tulevaisuuden konkreettisine tekoineen uutisten muotoon.
”Yhteisömaisterit tukena opiskelijoiden arjessa”
”Xamk vaihtoi slogania: Love and Learn — Yhteisöllinen ilmapiiri synnyttää myös rakkaustarinoita”
”Oppimisen ammattilaiset ovat kysyttyjä osaajia”
”Vuonna 2050 olemme löytäneet tavan kokea yhteyttä muihin ihmisiin myös teknologian avulla, ajasta ja paikasta riippumattomasti”
Teemasta riippumatta työpaja saa erilaiset ryhmät innostumaan keskustelemaan ja ideoimaan pienryhmissä. Tulevaisuustaajuuden vahvin puoli on puhe- ja tieto-osuuksien sopiva yhdisteleminen sekä osallistujien oman työn ja alan huomioiminen. Nämä auttavat päästämään urautuneista ajatusmalleista irti.
INDIE-hankkeen Tulevaisuustaajuus-työpajojen aiheina olivat koulutuksen kehittäminen sekä digitaalisuus, ja niiden annista nousi hankkeen kannalta selkeä tarve digitaalisten perustaitojen kehittämiselle sekä ketterälle ja nopealle digilaitteiden ja -välineiden omaksumiselle. Työpajoissa tuli myös esille selkeä tarve kehittää jo nyt olemassa olevia välineitä ja digitaalisen työn ja oppimisen menetelmiä sekä perustaitoja. Tämä vahvisti INDIE-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatua tietoa verkko-oppimisen ja ohjaamisen isoimmista haasteista ja hidasteista.
Lue lisää verkko-opetuksen ja ohjauksen haasteista, hidasteista ja kehittämiskohteista: Tasa-arvoisemman ohjauksen puolesta – Xamk
Työpajassa on yllättävän helppo huomata ja ymmärtää, että tulevaisuuteen voi todella vaikuttaa omilla teoilla ja toiminnalla. Tämän hetken oletuksien haastaminen, kyseenalaistaminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu on taito, jota voi harjoitella. Kun suunnittelemme uusia, käyttäjiään paremmin palvelevia toimintamalleja, tällaiset taidot ovat hyödyksi.
Oletuksia haastava ja rohkeasti tulevaisuuden visioihin suuntaava menetelmä on hankkeelle hyödyllinen ja toimiva sekä vie meitä kohti hankkeen tavoitetta: parempaa ja saavutettavampaa verkko-ohjausta ja -opetusta. Saimme myös selkeitä suuntamerkkejä toivottavista tulevaisuuksista kaikille saavutettavan digitaalisen oppimisen suhteen.
Xamk on mukana Digivisio 2030 -hankkeessa, jossa luodaan yhtenäistä opiskelijan dataa ja yhteistä tarjontaa. Samalla kehitetään ristiinopiskelun mahdollisuuksia, avointa tiedettä ja tutkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteet ovat siis osin yhteneväisiä INDIE-hankkeen kanssa, sillä saavutettavuus ja inklusiivisuus ovat olennaisia huomioonotettavia seikkoja näin laajamittaisessa kehitystyössä.
Lue lisää Tulevaisuustaajuus-työpajoista: Tulevaisuustaajuus – Sitra
Kirjoittajat Sara Ojaniemi, palvelumuotoilija ja Minna Porvari, projektipäällikkö