Kun ajattelen työelämää kokonaisuutena, niin koronavuosi on saanut entisestään tarkastelemaan työelämän ja digitalisaation muuttumista. Nyt viimeistään on aika havahtua huomaamaan, miten työn sisällön ja työn organisoimiseen liittyvät järjestelyt tulisi saada joustamaan, koska tämä tulee suoraan näkymään myönteisenä vaikutuksena ihmisten työhyvinvoinnissa ja työura-ajattelussa. Tässäkin kehittämishankkeessa kehitämme yritysten työhyvinvointia ja näen sen erittäin merkityksellisenä asiana.
Jos katsotaan ajassa taaksepäin, niin digitalisaation kehitys on ollut hurjaa, kun 1980-luvulla vielä puhuttiin atk -taidoista sekä cd-rom-levyistä, niin tänä päivänä on muun muassa GPS-paikantimet ja itsepalvelukassat. Olemme nopeammin ja helpommin yhteydessä toisiimme, koska erilaisia digitaalisia yhteydenpitokanavia saattaa olla organisaatioissakin useita. Olemme siirtyneet myös tekemään paljon etätyötä, kun uusi digitaalinen teknologia on mahdollistanut aikaisempaa paremmin ajasta ja paikasta vapaan työn teon. Aina digivälineet eivät kuitenkaan helpota arkeasi, vaan aiheuttavat viivästyksiä sekä katkoksia. Eri järjestelmien ja sovellusten toimimattomuuden aiheuttamat keskeytykset saattavat olla kalliita organisaatiossa, kun teknisiä ongelmia esiintyy.
Vuorovaikutuksella on iso merkitys meidän kanssakäymisessä ja ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävässä roolissa digitalisaatiossakin. Tällä on vaikutusta työn organisoimiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä työhyvinvointiin. Kohtaaminen, kuunteleminen ja puhuminen toimivat kommunikaation muotoina myös digitaalisessa maailmassa, ja samalla lailla voit tulla sielläkin väärinymmärretyksi kuin muissakin vuorovaikutustilanteissa.
Yhteydenpitotavat ovat aivan erilaisia digitalisaation maailmassa; läsnäoloon ja viestintään ihmisten välillä tulee kiinnittää enemmän huomiota, kun luontevat kahvihuonekeskustelut puuttuvat. Etätyö vähentää ihmisten spontaaneja kohtaamisia ja nämäkin hetket saatetaan kokea kuormittavina ja raskaina.
Työelämän tempo on aika kova ja se saattaa haastaa yksilöä osaamisen kehittämiseen. Työntekijöiden tulee omaksua uusia asioita ja päivittää tietämystään säännöllisesti, kun työolot muuttuvat nopealla tahdilla. Uuden oppisessa on omat haasteensa, mutta se parhaimmillaan toimii myös positiivisena ilmiönä. Monelle uusien asioiden oppiminen onkin palkitsevaa ja tuo sopivaa vaihtelevuutta työhön. Digitalisaatio vaatii laitetieto-osaamista, uuden kehityssuuntien tiedostamista, miten käytän järjestelmiä työprosesseissani ja toki ymmärrystä miksi järjestelmää käytetään. Miten sitten huolehtia henkilöstön digitaidoista? Erityisen tärkeää on mahdollistaa työntekijöille digitaitojen ylläpito ja uuden oppiminen läpi työuran. Työnteko tehostuu, kun riittävien digitaitojen puute ei hidasta tehtävien suorittamista.
Työntekijöiden tulee uuden oppimisen lisäksi opetella vanhoista tavoista pois ja sietää epävarmuutta. Tämä monesti on se isoin kompastuskivi: sehän on todella inhottava tunne. Muutoksessa tarvitaan myös työnantajan vahvaa tukea henkilöstölle, kun digitalisaatioon saattaa liittyä epävarmuutta, vääriäkin uskomuksia, korvaako robotti ehkä minutkin vai mitä tässä nyt tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.
Työelämän katsotaan muuttuneen itseohjautuvampaan suuntaan. Tunnistan tämän itsekin, kyllä työntekijöiltä odotetaan uudenlaista vastuunkantoa, ei enää vain sisällöllistä osaamista. Henkilöstön tulee osata organisoida itse työtään, priorisoida, heiltä tulee löytyä asenteellisia valmiuksia, omien voimavarojen kestävää käyttöä sekä suunnittelu että delegointitaitoja. Nykyään voidaan myös mitata kaikkea, kun teknologia mahdollistaa tämän. On toki hyvä muistaa, että digitalisaatio ei automaattisesti tuota organisaatioon tuottavuutta, jos varsinkaan työntekijä ei osaa käyttää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. On myös hyvä miettiä, että mihin tarpeeseen järjestelmä on tulossa ja mitä haastetta sillä on tarkoitus ratkoa.
Työelämän vaatimukset eivät tule päästämään meitä helpolla. Työhyvinvointi vaikuttaa myönteisesti organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen sekä asiakastyytyväisyyteen. On tärkeää seurata omaa palautumista ja hyvinvointia; työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Pidäthän siis huolta siitä tärkeimmästä eli itsestäsi.
Teksti: Heidi Kauppinen
Valokuvat: Pixabay
