Jo pitkään olen miettinyt sitä, miten aikuistuessa voi opiskelu tuntua niin hyvältä. Siis että oikeasti nauttii opiskelusta ja siitä, että pääsee tekemään niin erilaisia asioita, joista oppii matkan varrella. Ehkä se on myös osa minua, että osaan ottaa asioita positiivisen kautta.
Nuorempana, ei opiskelu ollut lainkaan minun juttuni, mutta tässä sitä nyt ollaan. Kaiken kukkuraksi nyt olen myös päässyt tekemään palvelumuotoilua opiskeluun liittyen. Olen tutkinut, millaista opiskelu on ja mitä opiskelun eri muotoja on olemassa. Opiskelu on vaativaa hommaa, eikä se ole yhtään vähättelyä, jos sitä kutsuisi epäviralliseksi työksi.
Etä-harjoittelua hankkeessa
Olen kolmannen vuoden palvelumuotoilun opiskelija ja tällä hetkellä olen harjoittelun loppusuoralla Koulutusportti-hankkeessa. Etelä-Savo alueena ei ole ollut minulle laisinkaan tuttu näin helsinkiläisenä kaupunkihiirenä. Hanke on siis ollut oiva tilaisuus oppia lisää uutta maakunnan kulttuurista ja erottuvuudesta. Koulutusportti- hankkeessa kehitetään Etelä-Savon oppilaitosten yhteisiä koulutuspolkuja ja niistä viestintää. Hankkeessa on mukana erilaisia koulutustoimijoita, joiden kanssa yhdessä luodaan maakunnan koulutusbrändiä ja tavoitteena onkin Etelä-Savon maakunnan veto- ja pitovoiman vahvistaminen.
Minun on haastavaa kertoa kaikkea mitä olen päässyt tekemään harjoittelussa näin isossa hankkeessa, mutta koitan tässä tiivistää tärkeimmät asiat. Aloitin harjoitteluni syksyllä 2020 keskustellen Teams-videopuhelun avulla hankkeen projektipäällikön kanssa. Alku lähti hyvin rennosti vauhtiin, sillä hanke ei vielä ihan vireillä ollut, kun vasta myöhemmin keväällä. Hankkeen aloitus tapahtui Mikkelissä. Lähdin ensimmäistä kertaa Mikkeliin hankkeen kick-off- työpaja päivään, jota olimme hankkeessa suunnitelleet. Korona rajoituksista huolimatta, pystyimme pitämään osaksi livenä ja osaksi etänä. Se oli jännittävää ja samalla tuli myös opittua Mikkelin pikkukaupungista, joka oli minusta jotenkin sympaattinen ja ihastuttava.
Koronan myötä oli selvää, että tekisin harjoitteluni etänä. Teamsista tuli minun paras ystäväni (ja ehkä myös pahin painajaiseni). Kun harjoitteluni alkoi, pääsin tekemään alkukartoitusta opiskelijoista ja keräämään tietoa Etelä-Savon oppilaitoksista. Opin Etelä-Savon opiskelupaikoista, aloista ja myös koulutusmaailmasta.
”Tiesitkö, että Etelä-Savossa opiskellaan eniten terveys- ja hyvinvointi aloja? Tilastokeskus tietää! ”
Kun lähdin tutkimaan erinäisiä artikkeleita ja tilastoja, osuin useampaan umpikujaan. Kaikkea tietoa oli haastava sisäistää tai edes tulkita. Kun huomasin etten pääse eteenpäin jossakin asiassa, pyysin apua. Opin, että tilastokeskukseenkin voi olla yhteydessä ja kysyä suoraan, jos tulkinnassa tai oikean tilaston etsimisessä on ongelmia. Tiedonhankinta on sinänsä mielenkiintoinen prosessi, että sitä voisi tehdä, vaikka kuinka kauan, eikä koskaan tietoa ole liikaa. On asetettava rajansa, ettei aihe rupea rönsyilemään.
Uupumus opetti, pidä taukoja myös etänä!
Tietoa oli paljon saatavilla ja huomasin että kiinnostukseni aiheeseen kasvoi. Aloin keskustelemaan jopa puolisoni kanssa Etelä-Savon koulutuksista, vaikkei häntä kiinnostanut asia lainkaan. Kymmenien eri esitysten ja dokumenttien jälkeen huomasin, että ajankäyttöni valui käsistä. Opintoni ja työni, sekä harjoitteluni vauhti kiristyi talvea kohti.
Tunsin ensimmäisen kerran elämässäni, että mieleni jaksoi raksuttaa tietoa, mutta kehoni oli lopen uupunut, ettei enää jaksanut kaikkeen panostaa 100 %. Olin saanut lievän työuupumuksen, koska en itse osannut huolehtia ajankäytöstäni ja siitä, että pidän tarpeeksi taukoja ja lepopäiviä.
Harjoitteluni jatkui keväällä lomailun jälkeen uusin jännittävin tehtävin. Huomasin, miten erityisen tärkeää ajankäytön selkeyttäminen ja työn ja vapaa-ajan erottaminen. Erityisesti korkeakoulu opiskelijana, koen että tällä hetkellä on paljonkin koronan vaikutuksesta lisääntynyt mielenterveys ongelmat opiskelijoilla etäopiskelujen ja etätöiden lisääntyessä. Kannustan kaikkia opiskelijoita siis huolehtimaan omasta jaksamisesta ja terveydestään, erityisesti etänä! Muista hyvä lukija, pidä taukoa, vaikka tämän lukemisen jälkeen.
työharjoittelussa voi oppia laajasti
Hankkeessa olen päässyt järjestämään työpajoja (myöhemmin myös ensimmäinen työpajan fasilitointi), visualisoimaan hankkeen ulkonäköä, suunnittelemaan viestintää ja sosiaalista mediaa, käyttänyt uusia työkaluja, oppinut miten hankkeita järjestetään, oppinut hakukoneoptimoinnista ja sen tärkeydestä, sekä ennen kaikkea olen päässyt tekemään töitä yhdessä palvelumuotoilijoiden ja ammattilaisten kanssa.
Harjoitteluni matkalla olen saanut oppia oikeilta ammattilaisilta, olen kehittänyt omaa osaamista ja saanut paljon hyviä arvokkaita kokemuksia. Kaiken kaikkiaan aivan mieletön harjoittelu jakso. Hankkeessa tulen vielä jatkossa pyörimään, mutta opinnäytetyöni tiimoilta.
Kiitos koko Koulutusportti- hankkeen upeille tekijöille erityisesti hankkeen projektipäällikölle, joka jaksoi tukea ja auttaa kun eniten sitä tarvitsin. Arvostukseni hankkeita kohtaan on kasvanut, kun on itse nähnyt, miten hanke on kehittynyt ja miten paljon työtä se on vaatinut.
Tästä on hyvä jatka kohti tulevaa!
Kirjoittaja: Jonatan Shaya
Työharjoittelija
Xamkin Palvelumuotoilu (AMK) -opiskelija