Tunnetko itsesi, tunnistatko uupumuksesi?

Hyvä itsetuntemus on itsetunnon perusta. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä myös tunnistamaan, milloin työkuormamme ylittää jaksamisemme rajat emmekä enää palaudu työpäivistä tai -viikoista. ”Säädettävät työpöydät ja ilmainen kahvi eivät auta, kun työntekijän aivot tilttaavat”, kirjoittaa Paula Tiessalo Ylen verkkosivuilla (29.3.2019).

Työelämän pyörteissä ja muutospaineissa moni meistä väsyy, jopa uupuu. Kuitenkin on yleisesti tunnettu tosiasia, että hyvinvoiva, jaksava työntekijä on myös tuottava työntekijä. Jokaisen yrityksen perimmäinen tahtotila on: oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä ja vieläpä virkeinä, uutta luovina ja tuottavina.

Miksi meidän on niin vaikeaa asettaa rajoja omalle työmäärällemme? Miksi omia jaksamisen rajoja on niin vaikea tunnistaa? Samoista rajojen asettamisen ongelmista kärsivät niin esimiehet, työntekijät kuin yrittäjätkin.

Työuupumus etenee salakavalasti

Syitä on monia. Vähäisimpiä ei liene se, että jokainen meistä haluaa tehdä työnsä hyvin ja uskoo suoriutuvansa isoistakin työmääristä vaikka hammasta purren. Hetkellisestä ylikuormituksesta tai pidemmästäkin stressaavasta jaksosta pystymme palautumaan, kun tiedämme, että tilanne ei ole pysyvä. Jos liian pitkät päivät ja sitä kautta ylikuormittuneisuus muuttuu pysyväksi tilaksi, sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointimme on vaarassa.

Ulkopuolinen, esimerkiksi esimies tai läheinen työkaveri, huomaa uupumuksemme vasta siinä vaiheessa, kun oireet ovat jo selvät. Olemme väsyneitä, ärtyisiä, innottomia ja negatiivisia. Ehkäpä jopa räjähtelemme. Sairastelemme ja valittelemme fyysisiä oireitamme. Työstä on kadonnut kaikki mielenkiinto, ja työnimu on vain kaukainen muisto.

Yrittäjänkin on tunnistettava rajansa

Omasta työhyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme olemme itse vastuussa. Vain minä itse voin tietää, missä rajani kulkevat. Millaisiin työsuorituksiin voimani riittävät? Milloin tarvitsen palautumista ja lepoa? Mikä minua innostaa, kannustaa, motivoi? Miten voin olla työnantajalleni tuottava työntekijä? Mikä minusta tekee menestyvän yrittäjän, joka ei kuitenkaan ole uhrannut hyvinvointiaan työnteon alttarille?

Meistä jokainen on erilainen niin persoonaltaan kuin heikkouksiltaan ja vahvuuksiltaan. Meistä jokainen on työntekijänä erilainen. Tutkimusmatka omaan itseen kannattaa. Kun ihminen tuntee itsensä, hänellä on hyvän itsetunto. Hän tunnistaa omat tunteensa ja motiivinsa ja pystyy johtamaan itseään niin, että osaa asettaa itselleen ja jaksamiselleen rajat.

Työhyvinvointi maksaa 

Työhyvinvoinnin vaikutukset ovat moninaisia, sekä inhimillisiä että taloudellisia. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Työntekijän näkökulmasta työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa esimerkiksi motivaatioon, työssäjaksamiseen ja työskentely-ympäristöön.

Nordic Healthcare Groupin Olli Tolkin (2012) mukaan työhyvinvoinnin vaikutuksia voi lähestyä kolmesta näkökulmasta: eurojen, toimenpiteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin euromääräiset kustannukset koostuvat ennaltaehkäisevän työn kustannuksista, sairaanhoidosta ja sairauksista johtuvista suorista kustannuksista. Työhyvinvoinnin suuri taloudellinen vaikutus syntyy siitä, että ihmiset voivat nykyistä paremmin.

Guy Ahosen (2013) mukaan työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset voidaan eritellä liiketaloudellisiin, yksilötaloudellisiin ja kansantaloudellisiin. Liiketaloudellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi työaikakulut, sairauskulut ja kehittämistoiminta. Yksilötaloudellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi suorituskyky, sairauskulut ja ansiotaso. Kansantaloudellisiin vaikutuksiin puolestaan lukeutuvat esimerkiksi sairauskulut, eläkekulut ja työttömyyskulut.

Työhyvinvointipanostus maksaa itsensä takaisin

Työhyvinvointi on siis yrityksen kannalta hyvin merkittävä asia myös taloudellisesta näkökulmasta. Työhyvinvointisuunnitelma, jossa on kirjattuna työhyvinvoinnin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, puoltaa paikkaansa yrityksen strategiassa. Se kertoo, kuinka yritys huolehtii nyt ja tulevaisuudessa tärkeimmästä tuotannontekijästä: yrityksen henkilöstöstä.

Työhyvinvointiin panostamisen voi nähdä investointina tulevaisuuteen. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n (Kauppalehti Studio 2018) mukaan työntekijän yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle noin 350 euroa, ja asiantuntijatyössä kustannus voi olla EK:n arvion mukaan jopa 1 000 euroa.

Kuinka voisi laskea yksinyrittäjän sairauspäivän hinnan? Yrittäjä on yrityksensä tärkein pääoma. Kun yrittäjä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, samalla hän huolehtii yrityksensä menestymisestä tulevaisuudessa. Se ei ole itsekkyyttä, vaan investointi tulevaisuuteen.

Teksti: Voi hyvin yritys -hankkeen projektipäällikkö, KTM Anja Härkönen ja lehtori, KTM Pia Kaari

Kuvat: Arja Hämäläinen

Lähteet

Ahonen, Guy (2013): Työhyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset. Saatavissa: https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/tyohyvinvoinnin-taloudelliset-vaikutukset . Viitattu 1.4.2019.

Kauppalehti Studio (2018): Saatavissa: https://studio.kauppalehti.fi/terveystalo-menestysta-hyvinvoinnilla/tuottavampaa-tyota-sujuva-hoitoketju-saastaa-tyonantajille-selvaa-rahaa. Viitattu: 1.4.2019.

Tiessalo, Paula (2019): Kun työntekijä uupuu, on apu usein liian myöhässä – Henkinen hyvinvointi on vasta nyt alkanut kiinnostaa yrityksiä. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10705606. Viitattu 30.3.2019.

Tolkki, Olli (2012): Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut. Saatavissa: https://www.slideshare.net/tyoelakeyhtio_varma/lahipaiva1-tolkki. Viitattu: 1.4.2019.

Jaa sivu