Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, on osatoteuttajana Bridging -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

Bridging -hankkeen aikana kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä toimintamallia, jonka avulla kehitysvammaisten henkilöiden täysivaltaista kansalaisuutta sekä osallisuutta voidaan tukea.

Täysivaltainen kansalaisuus

Maailman ihmisistä arviolta 15% on tavalla tai toisella vammaisia. On myös yleistä että, vammaiset ihmiset joutuvat usein syrjinnän kohteeksi. YK:n vammaisten henkilöiden koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 13. joulukuuta 2006, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Tavoitteena on taata vammaisille tasapuolinen kohtelu sekä samat yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kuin kaikille muillekin.

Suomen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjintäkiellon tarkoituksena on suojata vammaisia ihmisiä sellaiselta kohtelulta, joka saattaa heidät epäsuotuisampaan asemaan verrattuna muihin ihmisiin yksinomaan vammaisuuden perusteella. Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) 2010-2015 kaksi keskeistä kärkeä liittyivät vammaisten ihmisten sosioekonomisen aseman parantamiseen sekä köyhyyden torjuntaan sekä yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alaiseen vahvistamiseen.

Esteettömyys osallisuuden ehtona

Osallisuuden kokemus muodostuu merkityksellisyyden kokemuksesta. Myös se, että ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään on osa osallisuuden todentumista. Mahdollisuus vaikuttaa oman elämän kulkuun sekä päätöksentekoon vahvistavat osallisuuden kokemuksia. Tärkeimpiä edellytyksiä vammaisten ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiselle ovat fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys.

Yhteiskunnasta ja ympäristöstä tulee pyrkiä poistamaan rakenteellisia esteitä sekä luoda syrjimätöntä ilmapiiriä. Vammaisten täysivaltaista kansalaisuutta sekä esteettömyyttä parantavat vammaisille turvattavat palvelut sekä positiivien diskriminaatio eli erityiskohtelu niissä tilanteissa, joissa vammainen ihminen on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Tällainen positiivisen diskriminaation toimintamalli voi todentua esimerkiksi oikeudesta erityislakien mahdollistamiin palveluihin. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Bridging -hanke, vammaisten henkilöiden kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet

Kaakkos-Suomen ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana Bridging -hankkeessa, (2019-2020) jonka tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Hankkeen aikana kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä toimintamallia, jonka avulla kehitysvammaisten henkilöiden täysivaltaista kansalaisuutta sekä osallisuutta voidaan tukea.

Toimintamallin avulla pyritään kehitysvammaisten ihmisten oman elämän suunnittelun vahvistamiseen sekä näkyväksi tekemiseen. Hankkeessa ylläpidetään keskustelua kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä lisätään yleistä tietoisuutta vammaisten aseman edistämiseksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tähtäävät YK:n yleissopimuksen lailla yleisen asennemuutoksen vahvistamiseen sekä ennakkoluulojen ja stigmatisoidun lähestymistavan vähentämiseen.

Oman elämän näkyväksi tekeminen

 

 

Bridging-hanke on jalkautunut kevään ja syksyn 2019 aikana Kymsoten kehitysvammaisten päivä – ja työtoimintakeskuksiin. Hankkeessa keskeisenä toimenpiteenä on Työterveyslaitoksen kehittämän Kykyviisarin soveltuvuuden testaaminen kehitysvammaisille itsearviointimenetelmänä. Tämän lisäksi hankkeen aikaiset työpajat ohjaavat ja osallistavat asiakkaita pohtimaan osallisuuden, hyvinvoinnin sekä työn ja tulevaisuuden teemoja.

Keskeistä hankkeen tavoitteissa on osallistujien voimaantuminen hankkeen aikana sekä uudenlaisen työkalun muotoilu oman elämän näkyväksi tekemiseen.

Tähän sovelletaan yksilökeskeisen elämänsuunnittelun mallia, jossa tuetaan ihmistä pohtimaan, millaista elämää hän haluaa elää, miten hän haluaa muuttaa elämänsä suuntaa sekä millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla.

Hankkeen työpajoissa kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat itse päätöksentekoon siitä, mikä heitä voimaannuttaa. He asettavat tavoitteita omalle elämälleen ja ovat mukana oman elämän näkyväksi tekemisessä. Hanketoimenpiteiden toteutuksessa käytetään digitaalisia menetelmiä, joita yhdistetään ja pilotoidaan uusin tavoin.

Bridging-hankkeen toimenpiteet jatkuvat vuoden 2020 loppuun.

LÄHTEET

Bridging. Vammaisten kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet. 2019. Hankesuunnitelma, ei julkaistu. Euroopan sosiaalirahasto. Kuvaus saatavissa: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21554 [viitattu 29.8.2019].

Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leemann, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla; Keto-Tokoi, Anna (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 [viitattu 20.8.2019].

Suomen vammaispoliittinen ohjelma http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74810 [viitattu 19.8.2019]

Suomen YK liitto https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/vammaisten-oikeudet [viitattu 17.8.2019]

Yhdenvertaisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 [viitattu 22.8.2019]

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2 [viitattu 1.9.2019]

 

 

Jaa sivu