Ruokahävikki on aihe, joka puhuttaa paljon julkisuudessa. Välillä kritisoidaan hävikin saamaa huomiota keskustelussa. Ilmastonäkökulmasta esimerkiksi kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymisellä on enemmän merkitystä kuin hävikillä. Vastuulliset ruokapalvelut kehitysohjelmassa (Varuke) vastuullisempaan toimintaan pyritään monin keinoin. Ruokapalvelussa kasvipohjaisten ruokien menekkiä edistetään esimerkiksi kehittämällä maistuvampaa reseptiikkaa.
Hävikin hallinta on kuitenkin tärkeä osa vastuullista ruokapalvelutoimintaa. Hävikki aiheuttaa turhia kustannuksia, vie työaikaa ja tuhlaa energiaa. Raaka-aineiden, energian ja kuljetusten hinnan noustessa taloudellisuus on entistäkin tärkeämpää. Oikean kokoiset astiat ja ottimet, tilausten tarkempi suunnittelu, reseptiikan kehittäminen, salaattien valmistaminen tarjoilukeittiössä paikan päällä tarpeen mukaan, hävikkiruoan myynti tai lahjoitus – hävikin hallintahan kuulostaa aika yksinkertaiselta. Ravitsemispalveluissa syntyvä ruokahävikki on n. 17 % koko Suomen ruokahävikistä, joten alalla toimitaan jo tehokkaasti, mutta parannettavaakin on.
Elintarvikejätteestä suunnilleen puolet on ruokahävikkiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hyvä ottaa kaikki keinot käyttöön. Edellä mainitut toimet havaittiin hyviksi keinoiksi vähentää hävikkiä Varukkeen hävikkitehtävässä, jossa kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat pyrkivät löytämään uusia keinoja hävikin vähentämiseksi omassa toiminnassaan. Ravitsemispalveluiden ruokahävikistä n. 60 % on Luken mukaan tarjoiluhävikkiä, eli ruokaa, joka ei ole koskaan päätynyt asiakkaan lautaselle, ja sen vähentämiseen nämä keinot suurimmaksi osaksi kohdistuvat.
Merkittävä keino hävikin hallinnassa on myös viestintä. Ruokailijoita kannattaa aktiivisemmin tiedottaa hävikkitoimista, hävikin hallinnan merkityksestä ja keinoista vähentää hävikkiä omalta osaltaan sekä hävikkiruoan ostomahdollisuudesta. Myös sisäisellä viestinnällä on roolinsa hävikin hallinnassa. Kun kehitetään uusia toimintatapoja, on tiedon uusista toimintatavoista ja ohjeistusten oltava kaikkien saatavilla. Hankkeessa on löydetty monenlaisia keinoja vähentää hävikkiä ja tietoa jakamalla voidaan oppia muiden kokemuksista sekä soveltaa niitä omaan toimintaa.
Teksti:
Meri Fagerholm, restonomiopiskelija, Xamk
(tekee harjoittelua Varuke kehitysohjelmassa)
Lähteet:
Dodo. 2022. Ruokahävikin ilmastovaikutukset. Youtube. Videoleike. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=EKDydQ08byE [viitattu 11.12.2022].