Suoraviivainen peruskoulusta lukion kautta korkeakouluun malli on monella ensimmäisenä mielessä, kun mietitään korkea-asteen tutkintoon johtavaa koulutuspolkua. Todellisuus on kuitenkin tätä monipuolisempi. Korkeakouluun on myös mahdollista pyrkiä ilman lukiotodistuksen huippuarvosanoja. 

Mahdollisuuksia on jopa niin paljon, että käytännöt ja erityisesti niiden nimet ovat monen mielessä iloista sekamelskaa. Tieto ja ohjeistus saattaa olla myös hankalasti löydettävissä – erityisesti silloin, kun ei ole ihan varma, mitä etsii. 

Lukiosta korkeakouluun – monta mahdollista reittiä

Palataanpa tuohon aluksi esitettyyn peruskoulu-lukio-korkeakoulu -malliin. Valtaosa opiskelijoista korkeakouluihin päätyy yhä tätä reittiä. 

Lukiolain ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osa lukio-opinnoista on myös järjestettävä yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Tämä voi tarkoittaa käytännössä vierailuita ja yhteisiä tapahtumia korkeakoulujen kanssa, mutta myös erilaisia kurkistus- ja orientaatiokursseja. Lukion aikana on siis mahdollista kurkistella kohti korkeakoulua aiempaa enemmän. 

Ammatillisten opintojen suorittaja jatkoväylällä 

Korkeakouluihin kurkistaminen ei jää vain lukiolaisten mahdollisuudeksi: myös toisen asteen ammatillisissa opinnoissa on yhtä lailla mahdollisuus suorittaa maksuttomia korkea-asteen opintoja. Jatkoväyläopinnoilla tarkoitetaan toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun siirtymävaihetta tukevia opintoja. 

Xamkissa jatkoväyläopiskelija saa hakukelpoisuuden erillishakuun suorittamalla 20 opintopistettä Xamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa jatkoväyläopintoja. Eri aloilla opiskeleville on määritelty omat suositellut jatkoväylät. 

Väylien viidakossa: jatkoväylä, väylä vai avoin väylä? Mikä se polku vielä sitten on?

  

Xamkissa toisen asteen opiskelijoille tarkoitettuja avoimen ammattikorkeakouluopintoja kutsutaan jatkoväyläopinnoiksi. Tätä nimeä on käytetty myös Jatkoväylä-hankkeessa, jossa Xamkin ja Etelä-Savon ammatillisten oppilaitosten lisäksi oli mukana muitakin oppilaitoksia, kuten Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Karelia ammattikorkeakoulu. 

Jälkimmäiset oppilaitokset kuitenkin käyttävät lyhyempää väyläopinto-nimeä esimerkiksi verkkosivustollaan. Lyhyt tarkastelu osoittaakin väyläopintojen olevan ammattikorkeakouluista ammatillisille oppilaitoksille suunnattujen opintojen yleisin nimi jatkoväyläopintojen sijaan.  

Avoimen yliopiston väyläopinnoilla tarkoitetaan avoimia yliopisto-opintoja, joilla voi hakea yliopistoon tutkintokoulutukseen. Toisen asteen opiskelijoille tarjotuista väyläopinnoista poiketen, avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia.  

Avoimen yliopiston väyläopintoja myös paikallisesti lähiopintoina 

Yleensä avoimen yliopiston väyläopinnot vastaavat noin vuoden yliopisto-opintoja. Laajuus ja hyväksiluku kuitenkin vaihtelee. Haku yliopisto-opintoihin tapahtuu joko osana korkeakoulujen yhteishakua tai erillishakuna. 

Osa avoimen yliopiston opinnoista on tarjolla myös yhteistyöoppilaitoksissa, kuten kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa. Tällöin on usein saatavilla itsenäisiä avoimen opintoja enemmän lähiopetusta ja ryhmän kanssa yhdessä eteneviä opintoja itselle sopivalla paikkakunnalla.   

Polkuopiskelijat tavoittelevat tutkinto-opiskelupaikkaa  

Avoimia ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa myös tutkinto-opiskelijoiden kanssa edeten tai erillisessä polkuopiskelijoiden ryhmässä vailla tutkinto-opiskelupaikkaa. Tällöin puhutaan polkuopinnoista, jotka yleensä tähtäävät yleensä tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiseen. Polkuopinnot eivät kuitenkaan automaattisesti takaa tutkinto-opiskelupaikkaa. 

Etuna polkuopinnoissa on, ettei AMK-polulle yleensä ole edeltävyysvaatimuksia, vaan mahdollisuus opintojen aloittamiseen on kaikilla. YAMK-polut vaativat pohjakoulutuksen, mutta eivät työkokemusta. Kuten yliopiston avoimet opinnot, ovat avoimen ammattikorkeakoulun opinnot myös maksullisia, eivätkä ne oikeuta saamaan Kelan opintotukea. 

Etelä-Savon tarjonta tutuksi somessa

Tämä kirjoitus on osa Etelä-Savon eri koulutusmahdollisuuksia esittelevää blogi-sarjaa. Syksyn 2021 aikana Koulutusportti-blogissa ja Savostamo-tilillä sosiaalisessa mediassa tutustutaan eteläsavolaisiin oppilaitoksiin, koulutuksiin ja siirtymiin koulutusten välillä. Tervetuloa osaksi Etelä-Savon koulutustarinaa! 

   

Tutustu lisää aiheeseen:

Jatkoväylä-Hanke. 2018. Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. 

Jyväskylän avoin yliopisto 2021. Mikä on avoimen väylä?   

Xamk. 2021. Polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi. 

 

Kati Viljakainen

TKI-asiantuntija, Koulutusportti-hanke

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Luovat alat