Saavutettava verkkopalvelu tarkoittaa verkkopalvelua, jonka sisällöt ovat ymmärrettäviä ja helposti löydettävissä, ja jonka sisältöjä voi käyttää myös erilaisten avustavien teknologioiden avulla. Kun verkkosisältö on saavutettavaa, erilaiset käyttäjät otetaan hyvin huomioon ja tietoa annetaan useille aisteille. Tavoitteena on varmistaa, että erilaiset ihmiset voivat käyttää verkkopalveluja – myös he, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita. Saavutettavuus ei ole keneltäkään pois, vaan se lisää verkkopalvelun käytettävyyttä kaikkien ihmisten näkökulmasta.
Saavutettavuus on kilpailuetu
Saavutettavuus on yrityksille kilpailuetu, koska saavutettava verkkopalvelu on helppokäyttöinen ja laadukas kaikille käyttäjille. Vaikka vain osalla asiakkaista olisi varsinaisesti avustavaa teknologiaa vaativia erityistarpeita, haasteita verkkosisällön käyttämisessä voivat aiheuttaa myös 40–45 ikävuoden jälkeen yleistyvä ikänäkö, värinäön heikkous (noin 8 % miehistä on synnynnäisesti puna-vihersokeita), heikko kielitaito tai senioriväestön erilaiset motoriset tai muistamiseen liittyvät haasteet. Myös erityistilanteet, kuten kiire, väsymys, mobiililaitteen tai heikon verkkoyhteyden käyttö tai hälyinen ympäristö voivat aiheuttaa haasteita kenelle tahansa käyttäjälle.
Saavutettavuus on kilpailuetu myös sitä kautta, että Googlen on sanottu olevan maailman tunnetuin näkövammainen. Google lukee verkkosivustoja ruudunlukuohjelmalla, ja siksi saavutettava verkkosivusto sijoittuu hakukonetuloksissa muita paremmin.
Selkeä kieli auttaa ymmärtämään ja löytämään tärkeät tiedot nopeasti
Selkeä ja ymmärrettävä kieli on olennainen osa saavutettavaa ja helppokäyttöistä verkkopalvelua. Kielellinen saavutettavuus on sitä, että käytetty kieli on kaikille ymmärrettävää yleiskieltä, eikä se sisällä vaikeaa sanastoa, ammattijargonia tai monimutkaisia rakenteita. Olennaista on pohtia, kenelle teksti on suunnattu ja mikä on sen tarkoitus. Tavanomaisen sanaston käyttö, passiivi- ja lauseenvastikerakenteiden välttäminen sekä uusien termien ja lyhenteiden määrittely lisäävät tekstin saavutettavuutta. Kaikkien etu on tehdä tekstistä niin selkeää, että tärkeimmät tiedot löytyvät siitä nopeasti. Saavutettavan kielen työkalupakissa on käytännöllisiä ohjeita kielellisen saavutettavuuden parantamiseen.
Teknisesti saavutettavaa sivustoa on helppo käyttää avustavan teknologian avulla
Tekninen saavutettavuus tarkoittaa, että näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan verkkosivun sisältöä. Tähän päästään, kun esimerkiksi verkkosivun kuviin on lisätty vaihtoehtoiset tekstit eli tekstivastineet, jotka eivät näy verkkosivun näkeville käyttäjille. Verkkopalvelun teknistä saavutettavuutta voi parantaa noudattamalla Verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines). Ohjeistuksen sisältö on suunnattu erityisesti verkkosisältöjen tekniikkaan perehtyneille suunnittelijoille ja koodaajille.
Saavutettavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että esimerkiksi otsikot ovat myös html-koodissa merkitty otsikoiksi. Kun otsikko on merkitty otsikoksi, tieto tästä välittyy myös niille, jotka tutkivat verkkosisältöjä esimerkiksi ruudunlukuohjelman kautta. Otsikkoja pitää käyttää loogisesti siten, että otsikkotasojen hierarkiaa noudatetaan eikä otsikkotasojen yli hypitä. Myös linkkien saavutettavuus on keskeistä verkkosisällön saavutettavuudelle. Linkkitekstin tulisi kuvata sitä, mihin käyttäjä päätyy linkkiä klikkaamalla. ”Lue lisää” -linkkiteksti ei tätä kerro, mutta jo esimerkiksi ”Yhteystiedot” tai ”Ruokalista” ovat linkkeinä huomattavasti kuvaavampia. Jos linkki johtaa esimerkiksi pdf- tai word-dokumenttiin, tämä kannattaa mainita linkkitekstissä.
Myös sosiaalisen median palvelujen saavutettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota
Sosiaalisen median kanavissa on saavutettavuutta parantavia asetuksia ja toimintoja, joita kannattaa seurata ja ottaa käyttöön. Aihetunnisteissa eli hashtageissa on hyvä käyttää isoja kirjaimia silloin, kun aihetunnisteessa on monta sanaa: esimerkiksi #BlackFriday. Emojien käytössä kannattaa ottaa huomioon, että eri ruudunlukuohjelmat voivat tulkita emojit eri tavoin. Sosiaalisen median kanavissa on yleensä helppoa lisätä kuviin vaihtoehtoinen teksti, jonka ruudunlukuohjelmat lukevat, mutta joka ei näy näkeville käyttäjille.
Lainsäädäntöä ja lisätiedon lähteitä
Verkkosisältöjen saavutettavuudesta on säädetty Digipalvelulaissa (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 206/2019). Laki koskee lähinnä julkista sektoria. Myös yksityistä sektoria koskeva Euroopan Unionin esteettömyysdirektiivi tuli voimaan vuonna 2022 ja sen soveltaminen alkaa vuonna 2025.
Kirjoituksen lähteenä on käytetty Minna Koskisen (JAMK) esitystä Digiportaat 2.0 -hankkeen Digi-infossa helmikuussa 2023.
Mervi Rajahonka