Blogimatka jatkuu. Elokuun viimeinen viikonloppu vierähti Punkaharjulla privaatisti. Hotelli Punkaharjussa vietettiin sieniviikonloppua.

Sienestäjien onnelliset kasvot, kun he koreineen palasivat hotellille. Iltapäivän rauhallinen hetki metsähuoneen edustalla sieniä puhdistettaessa. Alkuillan kutkuttava odotus, kun lasiverannalle katettiin pitkää pöytää sienikurssilaisten myöhäistä illallista varten. Lasien ja ruokailuvälineiden vaimea kilinä.

 

Metsähuoneessa. Suomen vanhimmat majoituskäyttöön rakennetut mökit ovat hellävaroen pesseet kasvonsa.
Hotelli Punkaharjun metsähuoneessa. Suomen vanhimmat majoituskäyttöön rakennetut mökit ovat hellävaroen pesseet kasvonsa.

SAMSUNG CSC

Lähimetsästä poimittua

Illan tullen retkeilijät palasivat vähitellen maastosta; sienestäjät koreineen, Aurinkolaukan islanninhevoset (tältä kerralta) hyvästelleet vaellusratsastajat ja minä polkupyörineni. Punkaharjulla retkeilleiden/yöpyneiden luontoaktiviteetit ja –kokemukset olivat erilaisia, hyvä mieli onnistuneesta vapaapäivästä/viikonlopusta yhteinen.

Elämys

sanana kulunut, ei matkailuterminä, tässä sitä oli. Elämystä riitti minullekin, sienestämättömälle.

Olen lueskellut Lake Tourism –kirjaa. Yksi sitaatti, joka sopinee hyvin:

”Lakes obviously have a great potential to meet different tourists’ needs, be it active participation such as kayaking or passive observation, such as admiring lake scenery.”

(C.Michael Hall ja Tuija Härkönen, 2006, s. 225)

Lietvettä elokuussa.
Lietvettä elokuussa; näköalapaikka
Jaa sivu