Karjala-tietokantahanke aloitti helmikuun alusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tiloissa Mikkelin Xinno- ja Mikpoli-rakennuksissa. Meitä on täällä 11 työntekijää, projektipäällikkönä Jari Ropponen, tki-asiantuntijoina Satu Soivanen ja Päivi Skyttä (kesäkuun loppuun) sekä 8 projektityöntekijä-tallentajaa.
Hanke on Xamkin mittakaavassakin kohtalaisen iso. Rahoitusta sille on tiedossa kolmeksi vuodeksi.
Hanke jatkaa Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön työtä. Sen tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen ja siviilirekisteritietojen, eli historiallisen väestökirjanpidon, tallentaminen tietokantaan ja saattaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Tarkoitus on myös kehittää tietokannan ominaisuuksia entistä monipuolisemmiksi. Tallennustyö tehdään Mamkin kehittämällä ohjelmalla alkuperäisistä digitoiduista kirkonkirjoista.
Kun aiemmin tallennuksesta huolehti etätyöprojekti palkkatukioikeutettujen työllistettyjen avulla, niin tämän vuoden helmikuusta tallennustyötä tekevät palkatut, ammattimaiset tallentajat. Koko tähänastisen tallennustyön tuloksena Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on Karjala-tietokantaan eli Katihaan tallennettu reippaasti yli 10 miljoonaa henkilötietuetta, mikä tarkoittaa, että Katiha on yksi maamme suurimpia väestötietokantoja.
Kuva: Petteri Lehikoinen
Tallennustyön näkökulmasta olemme tekemisissä lähes pohjattoman rikkaan ja monimuotoisen suku- ja kylänimistön sekä erittäin epäselvien ja toisaalta erittäin kauniiden vanhojen käsialojen kanssa. Nimistöstä löytyy eläimiä laidasta laitaan, Iiliäisestä Suteen ja Lampaaseen ja muissa sukunimissä Kelkutista Hikipäähän ja Vääräperään. Kymmenessäkään työvuodessa kaikki sukunimet eivät ole ehtineet tulla vastaan.
Ortodoksisissa rippikirjoissa (joita tallentaa neljä henkilöä) ammatit ovat erityistä aivojumppaa vaativia: Ruokakauppiaan kuolleen tyttären Agripina Kanninan avioton poika Vladimir…, tai Viipurin insinöörijoukkueen 2. luokan kirjuri Vasili Jemeljanovin Krylasovin vaimo, tai 14. luokan majatalon katsastajan vaimo. Parhaimmillaan suomennettavien venäjänkielisten genetiivimuotojen kanssa joutuu kaksikin tallentajaamme hetken painimaan.
Luterilaisella puolella (jossa on niinikään neljä henkilöä tallennustöissä) mainemerkinnät vaativat välillä käsialojen vuoksi niin silmää, vanhan ruotsin tuntemusta kuin tulkintaakin: Wid 1851 års W.T. dömd att afstraffas med 38 par spö för vållande af skogselds löskomst. Eli tuomittu vuoden 1851 talvikäräjillä 38 raipaniskuun kulovalkean irtipäästämisestä. Huomautustiedot tallennetaan sellaisinaan, ruotsinkielisinä.
Noin puolitoista miljoonaa henkilötietuetta pitäisi vielä näiden viimeisten vuosien aikana saada tietokantaan mukaan historiaa eri tieteenalojen näkökulmista käsittelevien tutkimusten, vertailevien tutkimusten ja sukututkijoiden käyttöön sekä monien tietokantahakua kokeilevien iloksi. Uusiakin tallennettavia materiaaleja on vielä putkahdellut esiin.
Katiha-tietokannalla on päivittäin ollut noin 800 käyttökertaa. Sieltä on mahdollista tehdä paitsi sukututkimushakuja myös joukkohakuja erilaisia tutkimuksia varten. Käyttömäärät eivät luonnollisestikaan kerro vielä sitä, millaisia hakuja on tehty.
Xamkin sivujen yhteyteen tuleva www-sivu on tulossa lähiaikoina. Hankkeella on myös erilliset kotisivut. Lisäksi Facebook-sivumme kautta voi seurata ajankohtaisia ’uutisiamme’.
Haastavaa tallennettavaa riittää tuleviksi vuosiksi. Porukan osaamisesta ei tarvitse olla huolissaan!
Päivi Skyttä, tki-asiantuntija, Xamk