Luovien alojen yrittäjien arki on tuttua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin talouden ja kulttuurin koulutusalajohtaja, taiteen tohtori Petteri Ikoselle, joka mielellään kuvaa muiden nimikkeiden lisäksi itseään edelleen taiteilijaksi.
Xamkin Kouvola kampus on erikoistunut luovien alojen koulutukseen ja tuotekehitykseen. Kouvolasta valmistuu muotoilijoita ja artenomeja ja siellä voi opiskella myös ylempiä amk-tutkintoja. Game design ja palvelumuotoilu kuuluvat kampuksen erityisosaamiseen.
”Palvelumuotoilu on hyvä esimerkki eli muotoilijoiden näkökulma tulee niin tekniikan, hyvinvointipuolen kuin liiketalouden puolelle. Parisen vuotta sitten perustettu luovien alojen tutkimusyksikkö on kansallisesti erittäin merkittävä ja työllistää noin 35 ihmistä. Siellä pyöritetään hankeportfoliota, jonka arvo on noin kahdeksan miljoonaa. ”
Kehittämisen keskiössä ovat luovien alojen liiketoiminta, luovuuden ja johtajuuden yhdistelmä sekä muun muassa pietarilaiskorkeakoulujen kanssa toteutettavat kulttuurituotantoihin liittyvät hankkeet.
”Näissä yhdistyvät hyvällä tavalla kolme tärkeää asiaa eli luovien alojen alustatalous, tuotanto eli vaikkapa muotoilutoimistot ja sen tapaiset sekä yksittäiset taiteilijat produktioineen.”
Ikuinen aihe luovilla aloilla on, missä on luovan työn ja yrittäjyyden raja. Ikonen on mukana muun muassa Valtion taiteen edistämiskeskuksen monitaiteen toimikunnassa arvioimassa taiteilijoiden töitä ja taiteilijoiden ansaintalogiikkaa.
”Vaikkapa elokuvatuotannoissa, joissa on yksittäisiä taiteilijoita, tuotantoyhtiö ostaa työpanokset. Kuvataiteilija taas joko on tai ei ole gallerian tallissa. Jollei hän saa apurahoista tai muista toimeksiannoista elantoaan, siinä on se juttu, jota me olemme pohtineet eli miten lisätä yksittäisen taiteilijan liiketoimintaymmärrystä. Jos haluaa olla ammattitaiteilija, pitää ymmärtää yrittäjyyden logiikkaa.”
Luovista aloista riittää ammennettavaa
Ikonen muistuttaa, että luovat alat muodostavat bruttokansantuotteesta jo 3,6 prosenttia, ja hän arvioi alan kasvavan taas koronakriisin jälkeen.
”Liiketoiminta-alana tämä on todella laaja. Päättäjille on tärkeää näyttää, mikä merkitys luovilla aloilla on kansantaloudelle ja pienempien paikkakuntien elinvoimaisuudelle.”
Tutkimuksen keskiössä Kouvolassa on liiketoimintaosaamisen vahvistaminen. Kaikessa kehittämistyössä pyritään yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen ja liiketaloudelliseen kannattavuuteen.
”Luomme arvoketjua, joka tuo esille luovien alojen merkityksen tekniikalle, hyvinvoinnille ja liiketaloudelle eli kaikille koulutusaloillemme. Selvitämme, missä vaiheessa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen kiinnittyvät vaikkapa muotoilijat. Jos puhutaan liiketaloudessa nousevasta alasta, data-analytiikasta, siihen liittyy informaatiomuotoilu eli miten esittää data visuaalisesti ymmärrettävästi tai äänenä.”
Kouvolan kampuksen hankkeissa tärkeitä ovat laajat yhteiskunnalliset teemat sekä yhteisöllisyys, jolla tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta luovaan toimintaan niin, että se tuottaa hyvinvointia hänelle ja hänen yhteisölleen.
”Selvitämme vaikkapa, miten erilaisissa tiloissa huomioidaan ihmisten hyvinvointi. Muotoilupuolella puhutaan restoratiivisesta muotoilusta eli huomioidaan vaikka puun käyttö sisätiloissa, sillä puu tuottaa tutkitusti esimerkiksi sairaalaolosuhteissa hoitoprosessiin liittyviä positiivisia vaikutuksia.”
Pelisuunnittelussa painopiste on hyötypeleissä, joilla voidaan estää vaikkapa nuorten syrjäytymistä tai vähentää tupakointia.
”Meillä on vielä sellaista puhetta, että kun pelaat, niin syrjäydyt. Tämä on aivan väärä käsitys. Pelillistämme erilaisia prosesseja ja tuomme eri peliympäristöissä oleville nuorille keskustelufoorumeja, joissa he voivat omalla kielellään ja tavallaan käydä läpi vaikeitakin asioita.”
PYK vastaa pk-sektorin haasteisiin
Pienyrityskeskus tuli Petteri Ikoselle tutuksi jo 1990-luvun loppupuolella hänen työskennellessään Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Tuolloin hän teki luovien alojen uuden liiketoiminnan kehittämiseen liittyneitä hankekokonaisuuksia PYKin Helsingin yksikön ja Jari Handelbergin kanssa.
”Olin siihen aikaan Culminatum-nimisen osaamiskeskuksen ohjausryhmässä ja sitä kautta tutustuin PYKiin. PYKin laaja pk-sektorin tuntemus Uudenmaan alueella tulivat tutuiksi. Olimme useissa samoissa neuvottelukunnissa PYKin ihmisten kanssa. Sitten tuli PYK-yhteistyössäni tauko. Kun tulin takaisin Kyamkiin ja se yhdistyi Mamkin kanssa, niin liikkeenluovutuksella PYK sitten siirtyi meille Xamkin toiminnoiksi.”
Ikonen mieltää PYKin keskittyvän nykyään vahvasti Mikkeliin ja Etelä-Savoon. Hän muistuttaa, että Xamkissa on paljon yrittäjyyttä edistäviä toimijoita. PYKin asiantuntijuutta pk-sektorin haasteisiin vastaamiseen hän pitää merkittävänä. Parhaillaan Xamkissa organisoidaan yrittäjyyden edistämistä entistä vaikuttavammaksi ja selkiytetään koulutusyksiköiden ja TKI-yksiköiden välistä työnjakoa.
PYKillä on vahva rooli olemassa olevien yritysten tukena.
”PYKillä on vahva rooli sellaisissa hankkeissa, joissa olemassa olevia yrityksiä tuetaan esimerkiksi vientiin, markkinointiin tai IPR-oikeuksiin. Se on PYKin ydinaluetta. Meidän tehtävämme on opiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen ja yrittäjäksi valmentaminen. PYK on siinä päässä, kun opiskelijat tarvitsevat yritysaihioidensa kanssa ymmärrystä pienyrittäjyydestä. PYK voisi tuoda yrityksiä sparraamaan meitä ja opiskelijoita. Xamkin yhteinen tavoite on, että alueen elinvoima kasvaa yritystoimintaa lisäämällä ja luomalla edellytyksiä siihen. Nyt täytyy vain katsoa, kuka tekee minkäkin osan siitä polutuksesta.”
Ikonen muistuttaa, että tukea kaipaavat myös sellaiset yritykset, jotka ovat menettäneet kilpailuasemansa, joiden tuotanto on vanhentunut tai koko liiketoiminta kaipaa uudistamista.
”Sparrataan heitä uuteen alkuun ja siinä yhteydessä TKI-yksiköstä esimerkiksi laboratoriot ja kaikki tutkimusinfra voi olla tukemassa yritystä. Vaikka tekstiilialan yritys voi näin löytää uusia materiaaleja, valmistustekniikoita ja kansainvälisiä valmistusväyliä. Tässä on kohta, missä olisivat mukana sekä PYK että meidän koulutuslabroja. Näin saadaan paras mahdollinen tuki yrittäjyyden laajaan kehittämiseen alueella.”
Vientiin syntyy vahvoja koulutustuotteita
Tällä hetkellä Ikonen kehittää 5 G -ympäristöä yhdessä PYKin ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda laaja koulutustuote kansainväliseen levitykseen, summer school -tyyppistä koulutusta sekä Kymenlaaksoon yritysyhteistyötä, missä yhdistyvät uusi teknologia ja puurakentaminen.
”Kampukselle siitä syntyy uudenlainen kehitysympäristö, missä hyödynnetään 5 G -teknologiaa. PYKin roolia kuvastaa hyvin se, että asiantuntija sieltä on tuonut erittäin laajan yritysryppään mukanaan ja nivonut sitä meihin samoin kuin strategisen partnerimme, Aalto-yliopiston, eri osasia. Tästä syntyy monia erilaisia polkuja, joita voimme kukin jatkaa eteenpäin omalla sarallamme. Tätä on nyt tehty vuoden verran.”
Erittäin mielenkiintoinen on 5 G -ympäristön kehittäminen PYKin toimijoiden kanssa.
Luovien alojen verkostoille hän alkoi rakentaa parisen vuotta sitten uudentyyppistä alustaa yhdessä projektipäällikkö Silja Suntolan kanssa. Suntola koordinoi aikanaan PYKissä Luova Suomi -verkostoa.
”Kehittämistyötä tehdään tavallaan PYKin osaamisen ja vahvan Creative Finland -ajattelun pohjalta.”
Xamkin strategia painottaa kansainvälisyyttä ja tahtoa säilyä nykyisen kokoisena, vaikuttavana kouluttajana.
”Kun hakijamäärät vähenevät, reviiriä pitää laajentaa. Meitä kansainvälisyys kiinnostaa tärkeänä elementtinä elinvoimaisuuden lisäämisessä. Kansainvälisyys on tulevaisuuden veturi, jota Etelä-Savo ja Kymenlaakso tarvitsevat.”
Xamk rakentaa kansainvälisiä verkkototeutuksia muun muassa yhteistyössä kiinalaisten kanssa.
”Verkkototeutukset ovat sisäänheittotuotteita. Esimerkiksi game design -aiheisilla avoimen ammattikorkeakoulun koulutustuotteilla on noin 20 000 opiskelijaa ja vajaa 10 000 opiskelijaa tekee tutkintoa osin. Opiskelijoista 85 prosenttia on intialaisia. Tällaisilla tuotteilla me osoitamme osaamisemme tasoa heille, ja se luo kiinnostusta koulutusorganisaatiotamme kohtaan.”
Xamk on tällä hetkellä suurin avoimen ammattikorkeakouluopintojen tuottaja Suomessa.
”Olemme siirtyneet enemmän suomalaisilta markkinoilta kansainvälisille. Nämä ovat todella suuria satsauksia, kun tehdään englanninkielisiä toteutuksia erittäin kilpailluille kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Haluamme toimia niche-alueilla, kuten data-analytiikassa tai wellbeing managementistä, joita ei juuri ole muualla tarjolla. Tähtäämme myytäviin, alvillisiin koulutustuotteisiin.”
Myös muotoilualan koulutus kiinnostaa niin kiinalaisia kuin pietarilaisia. Alustavat keskustelut ovat osoittaneet, että myös ne Xamkin osaamisalueet on huomattu maailmalla.
Meidän on huomattu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
Petteri Ikonen muistuttaa, että iso muutos lähitulevaisuudessa on, että enää opiskelija ei välttämättä halua opiskella kokonaista tutkintoa, vaan häntä kiinnostaa hankkia erilaista osaamista.
”Jatkossa opiskelija ei välttämättä hae oppilaitoksesta todistusta, vaan osaamista. Hän haluaa ehkä oppia vain koodaamaan. Muutaman vuoden kuluttua tämä tulee olemaan maailma, missä yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat.”
Jatkossa ihminen voi löytää paikkansa ilman yhtään tutkintoa.
Teksti, kuvat ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen