Elinkeinoelämässä pitkän aikavälin kehitystrendinä on ollut tietointensiivisyyden vahvistuminen. Tämä tarkoittaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan korostumista yritysten menestystekijänä. Samaan aikaan kasvukeskusajatteluun tukeutunut aluepolitiikka on johtanut tutkimus- ja kehittämisrakenteiden sekä korkeakoulutuksen keskittymiseen. Tämä on luonut haastavan tilanteen etenkin syvän maaseudun yrityksille.
Aluepolitiikassa korostetaan nykyisin paikkaperustaisuutta. Alueiden menestyksen katsotaan nojaavan yhä vahvemmin niiden omaleimaisiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Tätä ajattelutapaa edustaa EU:n älykkään erikoistumisen strategia, jossa lähtökohtana on paikallisten vahvuuksien ja niihin liittyvien arvoketjujen tunnistaminen ja vahvistaminen. Suomessa maakuntien liitot ovat tehneet näitä alueperustaisia strategioita osana maakuntien kehittämisohjelmia.
Maaseudun yritykset kestävässä tietotaloudessa
Siirtymä fossiiliperustaisesta taloudesta kestävämpään tietoperustaiseen yhteiskuntaan tarkoittaa lähtökohtaisesti suuria mahdollisuuksia maaseudun yrityksille, mutta myös haasteita. Viimeksi mainitut liittyvät erityisesti siihen, kuinka maaseudun yritykset pysyvät mukana aluetalouksien kestävän tietotalouden kehityksessä – tuoreen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 strategian terminologian mukaisesti tavoitellen jopa tuulenhalkojuutta.
Muutoksessa tieto ja osaaminen tulevat isoon rooliin. Puhutaan vaikkapa elintarvikkeiden jalostuksesta, matkailupalveluista, uusiutuvan energian ratkaisuista tai metsä- ja biotaloudesta. Nämä kaikki vaativat uutta tietoa ja sen muuttamista liiketaloudelliseksi hyödyksi. Tietotalous voidaankin määrittää tietoperustaisena tai tietovetoisena taloutena.
Tietotalous luo maaseuduille uskoa ja valoa tulevaisuuteen. Kuva: Pasi Saukkonen
Uudistuminen keskiössä
Siirtymä kestävämpiin ratkaisuihin haastaa yritykset uudistumaan. Harva maaseudun mikro- ja pienyritys kykenee siihen yksin. Onnistuminen, ja haasteen muuttaminen menestystarinoiksi vaatii yhteisponnistelua niin yritysten, kehittäjien, rahoittajien kuin tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimijoiden kesken. Tähän projektimuotoisuus toimintatapana soveltuu hyvin, sillä kehittämishankkeiden ja niiden taustalla olevan ohjelmallisen kehittämispolitiikan keskeisenä tavoitteena on alueiden ja toimintojen uudistaminen sekä tärkeänä päämääränä erilaisten toimija- ja yritysverkostojen rakentaminen.
Tietomaa Uudistaa-hankkeen yhtenä tutkimuskohteena on maaseudun mikro- ja pienyritysten kytkeytyminen aluetalouksien tietotalouden verkostoihin. Sen tutkimuslaboratoriona toimii Manner-Suomen Maaseutuohjelman yhteistyö- ja innovaatiotoimenpiteet, joiden keskeisenä tavoitteena on yritysten uudistaminen sekä erilaisten toimija- ja yritysverkostojen rakentaminen. Tutkimusosion tavoitteena on selvittää maaseudulla toimivien yritysten uudistumista monitahoisella yhteistyöllä sekä sen vaikutusta yritysten kytkeytymisessä laajempiin aluetalouksien innovaatioympäristöihin.
Kirjoittaja: Pasi Saukkonen, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia/Itä-Suomen yliopisto