Olen Paula, kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Xamkista. Hyppäsin mukaan Yhessä!-hankkeeseen tammikuun 2020 alusta, jolloin käynnistyi Juvenia Akatemian toiminta. Juvenia Akatemia on Xamkin ja Juvenian pilottikokeilu, jossa opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan työelämälähtöisesti Juvenian hankkeissa. Me opiskelijat saimme ennen joulua pidetyn infon myötä hakea vaihtoehtoina olleisiin viiteen vaihtoehtokokonaisuuteen, joista Yhessä! -hanke oli yksi. Hain ensisijaisesti tähän ja pian sainkin kuulla tulleeni valituksi.
Varsinainen opiskelujen toteuttaminen alkoi hankkeessa ensimmäisten suunnittelupalaverien myötä tammikuussa. Opettajat ja hankkeen työelämäohjaajat olivat suunnitelleet meidän opiskelijoiden pään menoksi jos jonkinlaista tapahtumaa. Ensimmäiset viikot kuluivatkin melkoisessa hämmennyksessä ja uusien toimintatapojen opettelussa, olihan Juvenia Akatemia kaikille aivan uudenlainen tapa toteuttaa opintoja. Varsinaisen toiminnan alkaessa pääsin vähitellen kiinni siihen, mitä loppukevään aikana tulisi tapahtumaan.
Ristiinan lukiolla pidetty pop up -kahvila oli ensimmäinen tapahtuma, jossa kävimme jeesari Hannan ja saksalaisen vaihto-opiskelija Lauran kanssa tervehtimässä lukiolaisia. Nuorista vain oli pulaa, sillä osa opiskelijoista oli päässyt jo lukulomille, osalla oli jakso Mikkelin lukiolla. Menoa se ei onneksi haitannut, vaan saimme jutusteltua nuorten kanssa. Kävimme Ristiinassa vielä kertaalleen kevään aikana ja kerran Mikkelin lukiolla. Enempää emme juuri ehtineet käyntejä tehdäkään, kun vallitseva maailmantilanne pääsi sotkemaan lukuisat loppukeväälle suunnitellut tapahtumat. Saa nähdä, mitä pystymme vielä toteuttamaan kevään aikana.
Hanketyöskentelystä on kertynyt runsaasti oppia, vaikka suunnitelmat eivät aina sujukaan oletetulla tavalla. Olin aiemmin vierastanut hankkeessa työskentelyä ajatellen ettei välillä hallittua kaaosta muistuttava työympäristö olisi minua varten. Kevään aikana olen kuitenkin vähitellen huomannut, ettei hankemaailma olekaan mahdoton työympäristö. Vallitsevan kaaoksen vuoksi kalenterin ja tehtävien aikataulutuksen merkitys on korostunut entisestään varsinkin, kun rinnalla on pyörinyt päiväopintoina suoritettavia kursseja. Onneksi jouston mahdollisuutta on saanut aina vain suunsa avaamalla. Kevään aikana myös koulunuorisotyön maailma on avautunut. Opetussuunnitelman puitteissa ei kyseisestä työstä juuri puhuta. Olen saanut konkreettisesti havaita, mitä työ voi olla ja miten sitä kannattaa oppilaitoksissa toteuttaa. Onpa myös nykypäivän nuorten maailma tullut entistä tutummaksi nuoria seuratessa ja heihin tutustuessa.
Vaikka kevättä on vielä jäljellä, olen ylpeä siitä, että uskalsin hypätä hankemaailmaan. Kovin usein ei ole tarvinnut päätöstä katua. Vaikka työporukka onkin pieni, se on sitäkin osaavampi. Vankkaa käytännön kokemusta kentältä on tullut suunnasta jos toisesta. Haasteista huolimatta painetaan täysillä loppuun asti ja nautitaan loppukeväästä 😊 – Paula –