Yrittäjän pitää pystyä kirkastamaan liikeideansa ennen kuin kukaan haluaa investoida siihen aikaa tai rahaa, pitkän uran yritysneuvojana tehnyt Bengt Forsström Aalto Startup Centeristä sanoo.
Alkuvaiheen yrittäjyydessä on vaiheita, jotka on voitava käydä rauhassa läpi. Forsström arvioi, että vaikkapa teknologiayritykseltä voi viedä ainakin 4-6 vuotta ennen kuin yritys lähtee vahvaan kasvuun. Jotkut rahoittajat toivovat, että yritykset lähtisivät heti testaamaan yritysideaansa ulkomaille, vaikka edullisinta olisi testata sitä vielä kotimaassa.
”Born global -ajattelussa unohtuu usein, että heti kansainvälisille markkinoille lähdettäessä siellä on oltava vahvasti ja jatkuvasti läsnä, mistä seuraa suuria resurssitarpeita.”
Yritysidean kirkastaminen vaatii kanssakäymistä ja kanssayrittäjyyttä.
Tämä vuosi on ollut Aalto Startup Centerille digitaalisten alustojen kehittämisen ja kansainvälistymisen vuosi. Syksyllä alkoi kymmenen viikkoa kestänyt koulutusohjelma, Korea Startup Center, eteläkorealaisille health tech -yrityksille.
Forsström myös koordinoi EIT Urban Mobility -hanketta, joka etsii uusia innovaatioita parantamaan ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta suurissa kaupungeissa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Tukholman kaupungit sekä ruotsalainen KTH-Innovation.
Olemme kehittäneet digitaalisia alustoja ja kansainvälistyneet.
Nykyään kiihdyttämö on mukana kartoittamassa ja tukemassa Aalto-yliopiston tutkimusinnovaatioiden pohjalta syntyviä liikeideoita, joiden varaan voisi perustaa uusia yrityksiä. Forsström muistuttaa, että tutkijatiimien kanssa ideoiden kaupallistamisen pohdiskelu on samanlaista kuin alkuvaiheen yrittäjyys eli liikeidea pitää kirkastaa, miettiä tuote- ja palveluvalikoima, mitä resursseja tarvitaan ja minkälaisia teollisia ja immateriaalisia oikeuksia liiketoimintaan sisältyisi.
”Autamme kuvaamaan hankkeet liiketoiminnan näkökulmasta. Koska kyse on korkeakoulujen asiantuntijoista, he omaksuvat asioita äärimmäisen nopeasti, mutta joudumme lähtemään samoista perusasioista kuin yleensäkin aloittavien yrittäjien kanssa. Autamme poistamaan karikoita ajan säästämiseksi.”
Etsimme tutkimushankkeista kaupallistettavaa.
Pykkiläinen Forsströmistä tuli, kun Taideteollinen korkeakoulu siirsi luovien alojen yrityshautomonsa, Arabuksen, osaksi Pienyrityskeskusta. Vuosien varrella yrityskiihdyttämöiden rahoituspohja on muuttunut.
”Kymmenisen vuotta sitten alettiin vähentää rahoitusta incubator-toiminnalta (hautomoilta), kun samaan aikaan Ruotsissa rahoitusta lisättiin. Myöhemmin julkinen sektori toivoi, että yksityinen puoli ottaisi kiihdyttämöt haltuunsa. Pienessä maassa on kuitenkin vaikeaa tehdä liiketoimintaa yhtiömuotoisena toimivassa kiihdyttämössä”.
Samaan aikaan kiihdyttämöjä perustettiin paljon, ja mukaan tuli pieniä toimijoita.
”Kiihdyttämöjä tuli ja meni. Tuntui kuin vanhoja asioita olisi keksitty uudelleen. Nyt taas kunnat ovat lisäämässä rahoitusta yrityskiihdyttämöille.”
PYKin aika oli mielenkiintoista.
Itsekin yrittäjänä toiminut Forsström arvioi tukeneensa uransa aikana ainakin noin 600 yritystä.
”Yrittäjyyden perusasiat ovat pysyneet samoina eli yrityksellä pitää olla toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, mikä vaatii toiminnalle sopivia kyvykkyyksiä ja usein pääpääomia. Yrittäjä ei yleensä halua tuekseen vain julkisen puolen toimijoita, vaan hakee eri paikoista asiantuntijuutta ja tietoa päätöstensä taakse. Olipa kyseessä yksinyrittäjä tai kasvuyrittäjä, jonkun täytyy opastaa häntä.”
Koko uransa ajan Forsström on törmännyt kysymykseen, mistä yritys saisi rahoitusta. Hänen vastauksensa on, että kuvaa liiketoimintasi ja suunnitelmien toteuttaminen lyhyellä aikavälillä sekä kuvaa asiakkaille tarjottavia hyötyjä ymmärrettävällä tavalla arvon näkökulmasta niin selvästi, että hankkeeseen halutaan investoida aikaa ja rahaa.
Puuttuu operatiivista toiminnallisuutta ja taloudellista kykyä.
Design-osaaminen on tullut viime vuosina osaksi kaikkea tekemistä Aalto Startup Centerissä. Forsström muistelee, että 2010-luvulla tehtiin eri kaupunkeihin road show -tyyppisiä kiertueita, joilla yritettiin selventää, mitä design on. Nyt Aalto Startup Centerin apuna ovat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat, jotka ovat mukana muotoilemassa kiihdyttämön prosesseja ja lisäksi he auttavat luomaan uusia toimintatapoja sille, miten designia hyödynnetään startup-yrityksissä.”
”Design on käytettävyyttä, eikä se ole irrallinen osa muusta toiminnasta, kuten vaikkapa markkinoinninkaan ei pitäisi olla.”
Luovien alojen liiketoimintaan erikoistunut Forsström on huomannut, että aika ajoin lähdetään aina myös määrittelemään uudelleen sitä, mitä luovat alat ylipäätään ovat.
”Luovat alat ovat laaja asia, mutta meillä on käytössämme paljon valmista dataa. Luovien alojen yrittäjiin pätevät samat lainalaisuudet ja haasteet eli yrityksen talous ja toimintakyky pitää saada kuntoon.”
Forsström arvioi, että Aalto-yliopiston opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen on lisääntynyt, mutta samalla into perustaa omia yrityksiä näyttää tasaantuneen. Nykyään opiskelijat haluavat hankkia ensin tietopohjaa yrittäjyydestä. Aalto-yliopisto tarjoaa entistä enemmän yrittäjyyteen liittyviä kursseja, ja niistä saa myös opintopisteitä.
”Innokkain buumi oli päällä, kun Slush perustettiin. Opiskelijoiden ideoille on leimallista tietty radikaalisuus. Moni idea voisi pärjätä hyvinkin, mutta niiden suojattavuus voi olla heikko, joten kilpailutilanne voi muodostua kovaksi. On hienoa seurata opiskelijoiden avoimuutta ja halua kokeilla rajojaan.”
Teksti, kuvat ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen