Kohti vastuullista matkailua -hankkeen tarkoituksena oli matkailun vastuullisuuden lisääminen Etelä-Savossa ja vastuullisuusviestinnän kehittäminen niin, että siitä saadaan kilpailuetua. Lisäksi tarkoituksena oli edistää matkailuyrittäjien ja matkailun sidosryhmien verkostoitumista kansainvälisten vastuullisen matkailun toimijoiden kanssa. Hankkeessa määriteltiin vastuullisen matkailun periaatteita, laskettiin Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki, tuotettiin ohjeistusta vastuullisuusviestintään ja haettiin lisäoppia kansainvälisiltä markkinoilta. Hanke toteutettiin 1.1.2017-31.5.2019.
VASTUULLISUUS MATKAILUN KEHITTÄMISEN PUNAISEKSI LANGAKSI
Alueen matkailun tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä hahmottaa, millaisia ekologisia, taloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia matkailulla voi olla. Jotta voitaisiin minimoida kielteiset vaikutukset ja maksimoida hyödyt, tarvitaan vaikutuksia kuvaavia indikaattoreita ja yhteisesti sovittuja linjauksia vastuullisuuden edistämisestä.
Ilmastonmuutos on tämänhetkisistä maapallon ympäristöriskeistä suurin ja aiheuttaa jo nyt myös taloudellisia ja sosiokulttuurisia ongelmia. Jos matkailu lisääntyy ja kehittyy nykyisen suuntauksen mukaisesti, sen hiilijalanjälkeä ei saada pienennettyä Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) puolentoista asteen polun edellyttämälle tasolle. Myös matkailussa on kannettava vastuuta ilmastonmuutoksesta ja ajateltava sen vaikutuksia alueellista näkökulmaa laajemmin. Matkailun hiilijalanjäljen laskenta auttaa ymmärtämään, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä on mahdollista vähentää. On tärkeää seurata myös päästöjen muutosta.
Vastuullisuuden painoarvon asiakkaiden ostopäätöksissä ennakoidaan kasvavan. Yritykset saavat vastuullisuudesta kilpailuetua parhaiten, kun vastuullisuudesta osataan viestiä asiakaskeskeisesti. Samalla matkailijoiden ymmärrys vastuullisuudesta paranee, mikä ohjaa tulevia matkustuspäätöksiä.
Vastuullisuuden merkitys matkailuyrityksen ja -alueen kilpailutekijänä on hankkeen aikana entisestään korostunut ja kansainvälisistä sopimuksista tuleva paine pienentää matkailun hiilijalanjälkeä entisestään kasvanut.
HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteina oli
- Tuottaa tietoa siitä, millaisia vastuullisuusviestejä eri kansainvälisille kohderyhmille kannattaa tarjota
- Muotoilla vastuullisuusviestinnän sisältöjä hankeyrityksille ja matkailun alueellisiin portaaleihin
- Määritellä Etelä-Savon matkailun vastuullisuuden yhteiset indikaattorit/kriteerit ja suositukset sertifikaateista sekä laadittu niiden jalkauttamissuunnitelma
- Laskea Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen nykytaso ja tehty suunnitelma sen seurannasta
- Lisätä Etelä-Savon matkailun toimijoiden verkostoitumista vastuullisen matkailun kansainvälisten toimijoiden kanssa
- Tarjota vastuullisuutta esille matkailun jakelukanaviin ja mediaan
Yhteisenä, kaikkia tavoitteita edistävänä toimenpiteenä olivat kehittämisfoorumit, osaamisen jakaminen ja hanketiedotus.
HANKKEEN TOTEUTUS
Hankkeen kehittämisfoorumeita olivat mm. hankeyritystapaamiset, tapaamiset alueen matkailuorganisaatioiden edustajien kanssa sekä erilaiset palaverit, joissa tuotiin esille vastuullisuuden merkitystä ja edistettiin hankkeen tavoitteita. Useissa tilaisuuksissa pidettiin esityksiä vastuullisen matkailun teemoista ja osallistettiin yrittäjiä ja sidosryhmiä ryhmätöillä ja työpajoilla. Merkittävin tapahtuma oli yhdessä Visit Finlandin kanssa järjestetty Vastuullisen matkailun seminaari.
Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin vastuulla olevassa tutkimuksessa selvitettiin, millaiset vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat matkailijalle merkityksellisiä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla Etelä-Savossa vuonna käyneiden matkailijoiden Tripadvisoriin kirjoittamia suomen- ja venäjänkielisiä kommentteja. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, mitkä vastuullisuuden osa-alueet herättävät eniten asiakkaiden mielenkiintoa ja ovat helpoiten lähestyttäviä. Aineisto kerättin kevättalvellla 2018 hyödyntäen kuluttajapaneeleita Suomessa ja Venäjällä Pietarin alueella.
Hankeyrityksissä analysoitiin niiden vastuullisuusviestintää, erityisesti yrityksen verkkosivuja ja viestintää sosiaalisessa mediassa. Lisäksi käytiin läpi keinoja, joilla voisi saada asiakkaat toimimaan paikan päällä entistä vastuullisemmin.Jokaiselle yritykselle tehtiin konkreettisia ehdotuksia vastuullisuusviestinnän parantamiseksi. Hankeyrityksissä laskettiin myös tuotteen tai tapahtuman hiilijalanjälki ja samalla päivitettiin Kohti vastuullista matkailua -hankkeen yrityskohtainen Excel-laskuri.
Matkailun alueellisista portaaleista pilotiksi valikoitui Visit Savonlinna -portaali. Sinne tehtiin ehdotus vastuullisuuden paremmasta näkyvyydestä tuotekortissa sekä ehdotus uuden vastuullisuusosion lisäämisestä sivustolle. Samaa konseptia ehdotettiin toteutettavaksi testauksen jälkeen myös Visit Mikkeli -sivustolla ja tulevaisuudessa myös yhteisessä Saimaan alueen portaalissa.
Hankkeessa kartoitettiin eri maissa ja matkailualueilla luotuja matkailuyrityksille ja -destinaatioille soveltuvia vastuullisen matkailun periaatteita, indikaattoreita ja kriteerejä, jotka voisivat soveltua Etelä-Savoon ja laajemmin Saimaan alueelle. Kansallisen Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018-2019 -ohjelman käynnistyttyä sovittiin, että periaatteiden, indikaattoreiden ja kriteerien määrittelyä jatketaan yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Periaatteita, indikaattoreita ja kriteerejä hahmoteltiin yhdessä matkailuyritysten ja sidosryhmien kanssa, ja samalla tavoitteeksi muodostui saada yritykset, yritysverkostot ja alueorganisaatiot näkemään vastuullisuuden merkitys ja omaksumaan ajatus vastuullisen matkailun periaatteiden määrittelystä ja sitoutumisesta niihin. Alueorganisaatioita kannustettiin hakemaan Sustainable Destination -statusta ja sisällyttämään vastuullisuuden kehittäminen tuleviin hankkeisiin. Visit Mikkelin, Visit Savonlinnan, GoSaimaan ja Visit Varkauden, Etelä- Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen, Metsähallituksen, Saimaa Geoparkin ym. sidosryhmien kanssa käytiin keskusteluja yhteisistä vastuullisen matkailun periaatteista/pelisäännöistä ja keskustelujen perusteella ehdotettiin vastuullisen matkailun periaatteiden sisällyttämistä syksyllä uusittavaan Saimaa-sopimukseen.
Sertifikaattisuosituksia varten kerättiin tietoa ja vertailtiin erilaisille matkailuyrityksille soveltuvia, kansainvälisesti tunnettuja sertifikaatteija. Yhdessä Green Keyn kanssa järjestettiin kaikille avoin tilaisuus majoitusyritysten sertifioinnista ja tapahtumien sertifikaateista tarkasteltiin Ekokompassin soveltuvuutta St Michel -raveihin. Koska Visit Finland määrittelee Sustainable Finland -merkkiin hyväksyttävät sertifikaatit, ei kuitenkaan ryhdytty laatimaan erillistä luetteloa suositeltavista sertifikaateista.
Ensimmäisenä maakuntana Suomessa Etelä-Savossa laskettiin matkailun alueellinen hiilijalanjälki. Laskenta tehtiin vuosille 2016 ja 2017 ja siihen sisältyivät kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden, päiväkävijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustus kohteeseen, majoitus, päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemispalvelut. Jotta hiilijalanjäljen laskenta olisi mahdollista ilman suuria lisäresursseja, se perustuu pääosin valmiiksi käytettävissä olevaan tilastotietoon. Samalla kehitettiin laskuri alueellisen matkailun hiilijalanjäljen laskentaa varten. Laskentaa tehtiin yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa.
Vastuullisuuden paremmasta näkyvyydestä jakelukanavissa keskusteltiin kolmen mökki/vapaa-ajan asuntoja välittävän yrityksen kanssa. Ennen keskusteluja kartoitettiin esimerkkejä jakelukanavista, jotka ovar erikoistuneet vastuulliseen majoitustarjontaan ja/tai joilla asiakas voi etsiä ja vertailla
majoituspalvelujen vastuullisuutta. Kooste annettiin jakelukanavien käyttöön. Yhdelle jakelukanavayritykselle tehtiin yksityiskohtainen ehdotus majoituskohteiden vastuullisuuden näkyvyyden parantamisesta. Vastuullisuudesta ja hankkeen tuloksista tarjottiin juttuvinkkejä ja lähetettiin tiedotteita medialle.
Eteläsavolaisten matkailutoimijoiden kansainvälistymistä ja verkostoitumista vastuullisen matkailun kansainvälisten toimijoiden kanssa edistettiin toteuttamalla kolme opintomatkaa: Syksyllä . 2017 Irlantiin, keväällä yhdessä Lähde luomun matkaan -hankkeen kanssa 2018 Itävaltaan ja keväällä 2019 ITB Berlin -messutapahtumaan. Matkoilla oli yhteensä 31 osallistujaa yrityksistä ja seitsemän sidosryhmien edustajaa. Opintomatkojen lisäksi kansainvälistä ulottuvuutta hankkeeseen toivat Vastuullisen matkailun seminaarin kansainväliset esiintyjät sekä kansainvälisen vastuullisen matkailun verkoston (ICRT) vetäjän Harold Goodwinin vierailu, joka järjestettiin yhteistyössä Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hankkeen kanssa. Seminaarin ja Goodwinin esityksiä pystyi seuraamaan myös verkossa ja ne tallennettiin kaikkien kiinnostuneiden saataville.
TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN
Uutta tutkimustietoa siitä, millaisia vastuullisuusviestejä suomalaisille ja venäläisille asiakkaille kannattaa tarjota
Tiivistelmä matkailijalle merkityksellisestä vastuullisuudesta majoitus- ja ruokapaikoissa:
- Suomalaisille ja venäläisille matkailijoille merkityksellinen vastuullisuus majoituksen osalta Etelä-Savossa koostuu maisemista, majoituspaikan siisteydestä ja hyvästä kunnosta, huomioivasta palvelusta, rauhallisuudesta, mahdollisuudet liikuntaan ja liikkumiseen. Suomalaisille myös paikallisuudesta.
- Suomalaisille ja venäläisille ilon tunteita tuotti eniten (kaunis) maisema ja miljöö. Maisemat ovat tärkeä osa matkailua ja ne tulisi ylläpitää matkailullisesti houkuttelevina (esim. maisemaan sopivat rakennukset, maisemanhoito, luonnon ylläpitäminen esteettisesti kauniina). Lisäksi ympäristön siisteys luo viihtyvyyttä ja vaikuttaa täten matkakokemukseen.
- Muita positiivisia tunteita (mukavuus, tyytyväisyys) tuottivat majoituspaikan/-huoneen siisteys ja kunto, kuten esimerkiksi hyvä siivouksen taso, huoneen tai majapaikan fyysisten puitteiden hyvä kunto.
- Paikan rauhallisuus (ei häiritseviä ääniä) oli myös positiivinen asia. Sosiaalisen vastuullisuuteen liittyy kokemus siitä, että palvellaan tasavertaisesti ja ystävällisesti. Lisäksi kulttuuri osana matkailutuotetta esimerkiksi saunan muodossa on positiivisia tunteita herättävä.
- Negatiivisia tunteita aiheutti erityisesti, jos paikat olivat epäkunnossa tai epäsiistit. Myös häiritsevät äänet ärsyttivät. Matkailijat kokivat olonsa epämukavaksi, jos he eivät saaneet riittävästi tai oikeata tietoa heidän lomaansa liittyvistä asioista.
- Vastuullisuuteen liittyvät asiat tuottivat matkailijalle useimmiten enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita (majoitus- ja ruokapaikoissa)
Tiivistelmä tutkimuksesta, mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta:
- Kuluttajat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota matkakohteiden ja yritystenvastuullisuuteen, myös Venäjällä etenkin korkeasti koulutettujen keskuudessa.
- Suomalaiset matkailuyritykset tekevät jo paljon vastuullisuuden eteen, mutta vain harvat viestivät siitä.
- Vastuullisuusviestinnässä kiinnostavimmat teemat liittyvät molemmissa kuluttajaryhmissä ensisijaisesti paikallisuuteen: paikalliseen maisemaan, paikalliseen ruokaan ja paikalliseen elämäntapaan.
- Venäläisiin kuluttajiin toimivat ensisijaisesti tunteisiin vetoavat hyvään lomaan kuuluvat elementit eli mitä he voivat kokea lomalla yrityksen vastuullisen toiminnan ansiosta.
- Myös suomalaisiin toimivat tunteisiin vetoavat viestit, jotka parantavat heidän elämystään, mutta he haluavat tietää myös syvällisemmin ja monipuolisemmin yrityksen vastuullisuudesta.
Alustavia tutkimustuloksia hyödynnettiin hankkeen aikana tehtäessä ehdotuksissa hankeyrityksille ja esittämällä ja julkaisemalla tulosten perusteella tehtyjä ohjeistuksia. Tuloksista viestitään hankkeen päätyttyäkin ja ne ovat kaikkien käytettävissä.
Hankeyritysten viestinnässä aiempaa enemmän vastuullisuudesta, portaaleissa vielä suunnitteluvaiheessa
Hankeyritykset toteuttivat hankkeessa tehtyjä ehdotuksia vaihtelevasti, niissä käytettävissä olevien resurssien mukaan.Hankkeen aikana osa yritystä uusi verkkosivunsa kokonaan ja niillä vastuullisuuden näkyvyys on selvästi parantunut. Hankkeen aikana sertifikaatin saanut yritys panostaa siitä viestimiseen. Muutama yritys aktivoitui viestimään vastuullisuudesta aiempaa paremmin sosiaalisessa mediassa.
Vastuullisuusviestinnän kehittäminen alueorganisaatioiden portaaleissa eteni hitaasti. Osaksi syynä olivat tekniset viivästykset ja osaksi epävarmuus alueorganisaatioiden ja Saimaan alueen yhteisen portaalin synergian toteuttamistavasta. Ehdotukset ovat kuitenkin edelleen ajankohtaisia ja toteutettavissa.
Etelä-Savossa valmius sitoutua vastuullisen matkailun periaatteisiin – saadaanko mukaan koko Saimaa-yhteistyöverkosto?
Etelä-Savon alueelliset matkailuorganisaatiot Visit Mikkeli ja Visit Savonlinna osoittivat halunsa sitoutua vastuullisen matkailun periaatteisiin jättämällä yhteisen hakemuksen Visit Finlandin Sustainable Destination -pilottihakuun. Ne eivät kuitenkaan tulleet valituiksi pilottiiin. Uusi mahdollisuus sitoutumiseen tarjoutuu kesällä 2019, kun VF:n Sustainable Travel Finland -ohjelma avautuu kaikille destinaatioille. Lisäksi Visit Mikkelin ja Visit Savonlinnan uuteen, haussa olevaan laajaan matkailun kehittämishankkeeseen sisältyy vastuullisen matkailun kehittämisosio. Sustainable Travel Finland -ohjelman kautta myös yritykset voivat sitoutua vastuullisen matkailun periaatteisiin ja saada Sustainable Finland -merkin.
Etelä Savon maakuntaliitto teki vastuullista matkailua koskevan kestävän kehityksen lupauksen kehittää Saimaan seutua vastuullisen matkailun mallialueeksi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Toimenpiteinä ovat mm. kestävän ja vastuullisen matkailun pelisäännöt Saimaan alueen matkailulle ja rahoituksen suuntaaminen kestävää matkailua edistäville hankkeille.
Saimaa-yhteistyön alueorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on toiveita siitä, että vastuullisen matkailun periaatteet tulisivat osaksi syksyllä 2019 uusittavaa Saimaa-sopimusta ja että kaupunkien ja niiden matkailuorganisaatioiden lisäksi myös muut matkailun sidosryhmät Saimaan alueella sitoutuisivat yhteisin periaatteisiin. Saimaa-sopimuksen osapuolille tehdyn ehdotuksen liitteenä oli hankkeen aikana yhteistyökumppanien kanssa työstetyt Saimaan vastuullisen matkailun periaatteet, jotka soveltuvat sellaisenaan tai Visit Finlandin mallin mukaan jäsenneltynä Saimaa-yhteistyön tasolle. Periaatteisiin ei sisälly kriteerejä, sillä niiden määrittely hyvin erilaisille organisaatioille ei olisi mielekästä. Tällaista aluetasoa ei Visit Finlandin mallissa ole.
Hankkeen työ vastuullisen matkailun periaatteiden, indikaattoreiden ja kriteerien määrittelemiseksi näkyy myös Sustainable Travel Finland -ohjelman vastuullisen matkailun periaatteissa sekä yritysten ja destinaatioiden itsearviointilomakkeiden kriteereissä, vaikka niiden lopullinen muoto ei olekaan yksi yhteen hankkeessa tuotettujen luonnosten kanssa. VF:n vastuullisen matkailun periaatteet sekä yritysten ja destinaatioiden itsearviointilomakkeet julkistetaan kesällä 2019.
Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen nykytila ja seuranta, laskuri muidenkin käyttöön
Hankkeessa laskettiin Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki ja kehitettiin samalla laskuri matkailun alueellisen hiilijalanjäljen laskentaan. Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa sovittiin, että se ottaa tehtäväkseen hiilijalanjäljen seurannan.
Yhteensä hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 274 kt CO2e. Matkailijaa kohden päästöt olivat 120 kg CO2e ja vapaa-ajan asukasta kohden 425 kg CO2e. Matkailijoiden osuus hiilijalanjäljestä oli 69 prosenttia ja vapaa-ajan asukkaiden 31 prosenttia.
Suurimman osuuden hiilijalanjäljestä muodostaa matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustus, josta syntyy puolet kaikista päästöistä. Lähtöalueita vertailtaessa muilta mantereilta tulevan matkailun päästöt olivat noin nelinkertaiset verrattuna naapurimaista matkustamisesta syntyneisiin päästöihin. Alueella syntyvistä päästöistä suurin osa tuli majoituksesta. Sen osuus hiilijalanjäljestä on viidennes. Päivittäisen asioinnin, aktiviteettien ja ravitsemispalvelujen osuus on noin kymmenesosa.
Matkailun alueellisen hiilijalanjäljen laskentatapojen ja tulosten kartoittaminen eri maista ja alueilta osoitti, että laskentaan ei ole olemassa vakiintuneita malleja. Siksi tuloksia on hankala vertailla keskenään. Päästökertoimia päivitetään harvoin ja osaa tarvittavista tiedoista ei tilastoida vuosittain, joten laskennassa jouduttiin ja joudutaan jatkossakin käyttämään yleistyksiä ja keskimääräisiä arvoja. Laskentaa kehitetään edelleen, jotta muutokset päästöjen määrässä saataisiin paremmin näkyviin ja toimenpiteet pystyttäisiin suuntaamaan niin, että ne pienentävät matkailun hiilijalanjälkeä ja parantavat hiilitehokkuutta.
Jatkossa Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Se on linjannut, että hiilijalanjäljen laskeminen sisältyy tavoitteeseen kehittää Saimaasta vastuullisen matkailun mallialue. Laskenta on kaavailtu tehtäväksi noin kahden vuoden välein.
Vastuullisuusteemoja tarjottiin matkailun jakelukanaviin ja mediaan
Keskusteluissa jakelukanavien edustajien kanssa jäi vaikutelmaksi, että niissä vastuullisuuden painoarvo on vielä kovin pieni. Joidenkin kanavien kuultiin kuitenkin jo pohtineen ratkaisuja, joilla asiakas voisi paremmin löytää ja vertailla tuotteiden ja palvelujen vastuullisuutta.
Mediaa lähestyttiin juttuaiheilla ja tiedotteilla. Parhaiten medianäkyvyyttä saatiin Vastuullisen matkailun seminaarilla.
Opintomatkat ja vierailut vahvistivat kansainvälistä näkökulmaa ja verkostoja
Irlannin opintomatkalla tapasimme vierailukohteiden yrittäjien lisäksi Irlannin valtion matkailuorganisaation Failte Irelandin, Ecotourism Irelandin ja Burren & Cliffs of Moher Geoparkin sekä C:n alueen edustajan. Itävallan opintomatkan alkuun järjestämässämme miniseminaarissa tutustuimme Bio Austrian, Organic Paradise SalzburgerLandin ja Salzburg State Board of Tourism-organisaatioiden edustajiin. ITB Berlin -messuilla ryhmämme jakaantui ja tutustui tapahtuman antiin kiinnostuksen mukaan, mutta vastuullisen matkailun verkostoitumistilaisuuteen osallistuimme yhdessä ja teimme siellä tuttavuutta eri puolilta maailmaa tulleiden yrittäjien ja muiden vastuullisen matkailun toimijoiden kanssa. Osallistujilta saatiin kaikista opintomatkoista hyvää palautetta ja matkaraporttien välityksellä matkojen opit ovat hyödynnettävissä myös laajemmin.
Irlannin opintomatkan tärkein anti oli osallistujien mukaan nähdä yritysyhteistyön ja yritysverkostojen merkitys vastuullisen matkailun kehittämisessä. Lisäksi kävi selväksi, että profiloituminen vastuulliseen matkailuun vaatii selkeitä yhteisiä periaatteita ja toimintamalleja sekä pitkäjänteistä työtä ja sille resursseja. Käytännön asioissa yritykset eivät olleet sen pitemmällä vastuullisuudessa kuin meidän alueemme yritykset, mutta niissä oli oivallettu vastuullisuusviestinnän merkitys.
Itävallan opintomatka osoitti, kuinka paljon luomu ja matkailu voivat hyötyä yhteistyöstä ja kuinka pienikin yritys voi menestyä erikoistumalla ja vahvalla profiloitumisella. Voisimme myös ottaa oppia luomustandardien ja logojen hyödyntämisestä matkailussa sekä siitä,että luomussa on mahdollista olla mukana monella eri tasolla. Lisäksi meilläkin voitaisiin kehittää luomun ohella myös muita sopivasti luonnonmukaisia tuotteita ja palveluja.
ITB Berlin on maailman johtava matkailualan messutapahtuma ja sillä oli keväällä 2019 neljä pääteemaa: ekologinen kestävyys, mobiili tulevaisuus, liikamatkailu ja matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisen kolme suurta muutosta. Tapahtumaan sisältyi laaja CRS (Corporate Social Responsibility) -ohjelma, mutta muissa esityksissä ja esittelyhalleissa vastuullisuusteema ei juurikaan näkynyt, eikä kysymyksiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta osattu ottaa kantaa.
HANKKEEN JULKAISUT
Matkailijalle merkityksellinen vastuullisuus majoitus- ja ruokapaikoissa, diaesitys ja Matkailijalle merkityksellinen vastuullisuus majoitus- ja ruokapalveluissa, julkaisu /Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 2019
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläiset ja suomalaiset kuluttajat/Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, 2019
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Tietopaketti matkailuyrityksille /Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, 2017
Kuinka viestiä vastuullisuudesta sosiaalisessa mediassa ja verkkokanavissa/Katja Pasanen, Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, 2019
Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki – Kohti vastuullista matkailua/Eeva Koivula ja Riina Tuominen (toim.), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Etelä-Savon matkailun alueellinen hiilijalanjälkilaskenta, raportti/Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Matkailun alueelinen hiilijalanjälkilaskuri_Etelä-Savo/Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Yrityskohtainen hiilijalanjälkilaskuri (päivitetty Kohti vähähiilistä matkailua -hankkeen laskurista 2016) / päivitykset Marita Lahtinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Irlannin opintomatkan raportti/Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2018
Itävallan opintomatkan raportti /Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
ITB Berlin -matkaraportti / Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Hankeyritysraportit:
Kaidan Kiho & Tuukkalan tila -raportti /Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Tynkkylän Lomaniemi -raportti /Marita Lahtinen ja Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019
Three Farm Safari -raportti /Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2017
Mikkelin Ravirata/ St Michel-ravit 2017: Asiakaskysely ja Yleisön matkustuksen ja hevosten kuljetuksen hiilijalanjälki / Riina Tuominen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2018. Tapahtuman hiilijalanjälki raportoitu opinnäytetyönä, ks. alla.
MUUT JULKAISUT
Vastuullinen matkailu – TKI:n ja opetuksen voimin eteenpäin. Artikkeli julkaisussa Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2017/ Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Matkailun hiilijalanjälki. Artikkeli julkaisussa Metsä, ympäristö ja energia 2017/ Riina Tuominen ja Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Vastuullinen matkailu ja hiilijalanjälki. Artikkeli julkaisussa Luonnosta potkua kansainväliseen matkailuun, 2017 /Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Responsible Tourism Development in Lake Saimaa area. Artikkeli 8th International Conference on UNESCO Global Geoparks 8.-14.9.2018 -konferenssin julkaisussa/Eeva Koivula, Xamk ja Heli Rautanen, Saimaa Geopark
Kohti vastuullista matkailua Etelä-Savossa ja Saimaalla. Artikkeli Itä-Suomen rakennerahastojen uutiskirjeessä 3/2018/Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
MEDIAOSUMIA
Radio Mikkeli, UUTISET 24.3.2017: Etelä-Savon matkailuun haetaan uusia avauksia vastuullisuudesta
Mikkeli UUTISET 16.5.2018: St Michel Ravit tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen
Hippos Ajankohtaista 17.5.2018: St Michel Ravit tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen
YLE UUTISET Etelä-Savo radio ja YLE UUTISET Itä-Suomi TV 31.10.2018: uutisointi Vastuullisen matkailun seminaarista ja Etelä-Savon matkailun hiilijalanjäljen laskemisesta (ei enää saatavilla)
Ikkunapaikka, verkkolehti 2018: Suomesta vastuullisen matkailun kärkimaa
Vastuullisuusuutiset 28.10.2018: Suomesta vastuullisen matkailun kärkimaa
City-Lehti 30.10.2018: Voiko matkustaminen olla vastuullista? – Visit Finland haluaa nostaa Suomen vastuullisten matkailumaiden kärkijoukkoon
Warkauden Lehti 30.10.2018: Suomesta vastuullisen matkailun kärkimaa.
Xamkin verkkolehti Read 16.12.2018. Saimaasta vastuullisen matkailun kärkialue /Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Savon Sanomat printti ja verkkolehti 9.2.2019: Muovi ja hiilidioksidipäästöt ovat matkailun globaaleja ongelmia, muut pulmat hoituvat paikallisesti, toteaa professori Goodwin
Itä-Savo 27.5.2019: Etelä-Savossa on laskettu matkailun hiilijalanjälki — 2017 se oli 274 kt CO2e
Länsi-Savo 27.5.2019: Etelä-Savossa on laskettu matkailun hiilijalanjälki — 2017 se oli 274 kt CO2e
Juvan Lehti 28.5.2019: Hiilijalanjäljen laskenta osaksi Etelä-Savon matkailun kehittämistä
Warkauden Lehti 28.5.2019: Saimaasta kestävän matkailun mallialue – Hiilijalanjäljen laskenta osaksi Etelä-Savon matkailun kehittämistä
Puruvesi -lehti 29.5.2019: Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki selville
Yle Etelä-Savon uutiset 31.5.2019 (klo 6.30-10.30): https://areena.yle.fi/1-50136806
Yle uutiset 30.6.2019: Mökkeily kuormittaa luontoa monella eri tavalla, mutta onko se ympäristökatastrofi? Lue, mitä ilmastoviisas mökkielämä voi tarkoittaa
MUU NÄKYVYYS
Savonlinnan matkailufoorumi 2017
Mikkelin matkailufoorumi 2017: ohjelma ja sisältö
Visit Finlandin Outdoors Finland & kestävä kehitys -seminaari 14.-15.11.2017.: Vastuullisuus matkailijoiden arvosteluissa – miten matkailuyritys voi hyödyntää kommentteja vastuullisuuden kehittämisessä?/Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Business Finland Uutiset 28.10.2018: Suomesta vastuullisen matkailun kärkimaa.
Vastuullisen matkailun seminaari Mikkelissä 31.10.-1.11.2018
Matka 2019 -messut Helsingissä: Vastuullinen matkailu on tekoja -paneeli 17.1.2019 /Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Youtube: Matkailun vartti #4 30.4.2019: Vastuullinen matkailu
Järvipäivät Mikkelissä: Vastuullinen matkailu -paneeli 27.4.2019 /Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Visit Finlandin uutiskirje 20.8.2019: Kestävän matkailun periaatteet
HANKKEESEEN LIITTYVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ VERKOSSA
St Michel 2017 -ravitapahtuman hiilijalanjäljen laskeminen / Marita Lahtinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutus (AMK), 2017
Vastuullisuudesta viestiminen pyöräilyreittien markkinoinnissa/ Aleksis Vauterin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutus (AMK), 2017
Tapahtumakävijöiden vastuullisuuden kartoittaminen / Riikka Juutilainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutus (AMK), 2018
