Hoitotyön kriisiin on haettava ratkaisuja yhdessä

Hoitotyön kriisi ei ratkea yhtä nappia painamalla, eikä ilman juurisyihin vaikuttamista. Ongelmien esiin nostamisen jälkeen on aika tarttua ratkaisuihin. Keinoja voivat olla mm. sote-organisaatioiden osaamisen uudistaminen sekä urakehitysmallien luominen.

Sairaanhoitajista on huutava pula ja nurkan takana odottaa valtava eläköitymisaalto. Samaan aikaan sairaanhoitajaopintoihin hakee yhä harvempi. Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos opinnot eivät houkuttele hakijoita. 

– Sairaanhoitajien kouluttajana olen huolissani merkittävästi vähenevästä hakijamäärästä – viimeisten vuosien aikana sairaanhoitajaopintoihin on hakenut yhä harvempi. Tämä ei ole ainoastaan huoli meidän alueellamme Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, vaan muuallakin Suomessa, toteaa koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen Xamkista. 

Ammattikorkeakoulut ovat sote-alan merkittävin kouluttajia – vuosittain valmistuu yli 10 000 osaajaa. Xamk on yksi suurimmista alan kouluttajista – 2021 Xamkista valmistui yli 800 ammattilaista, mutta hakijamäärä on laskeva. 

Hoitotyön vetovoimaa on syönyt negatiivinen julkinen keskustelu, jonka taustalla on monitahoinen ongelmavyyhti. Alan vetovoimaa voidaan kuitenkin parantaa monin keinoin – ja ongelmiin on tartuttava yhdessä ratkaisuja etsien. Haasteita on toiminnan monella tasolla, ja niin on oltava ratkaisujakin. Tähän ammattikorkeakouluilla on alan kouluttajana annettavaa. 

Haluamme olla tukemassa muutosta työpaikkojen arjessa esimerkiksi johtamisen ja prosessiosaamisen koulutusten, harjoitteluohjauksen kehittämisen, urakehitysmallin sekä työyhteisö- ja hyvinvointiosaamisen vahvistamisen avulla.  

Hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen, Xamk

Pelkästään eläköityvien henkilöiden myötä työpaikoille syntyy valtava osaamisvaje, joka edellyttää nopeaa reagoimista. Hyvinvointialueilla tarvitaan uutta osaamista myös tehtäväkuvien muuttuessa ja uusia osaamisalueita haltuun otettaessa.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa laajan kirjon tutkintokoulutuksia, mutta pelkkä uusien osaajien kouluttaminen ei nyt toimi – alaa on uudistettava myös sisältäpäin ja siihen tarvitaan lisäkoulutusta. Jotta sote-työnantajien pito- ja vetovoimaa saadaan kasvatettua, tarvitaan uutta ja uudistavaa osaamista.  

Tutkintokoulutusten ohessa ammattikorkeakoulu tarjoaa ns. osaajakoulutuksia, esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuuteen ja kouluhyvinvointiin sekä erikoistumisopintoja. Lisäksi voidaan tarjota täsmäkoulutuksia yksilöidympään tarpeeseen, kuten toimittiin Covid19-pandemian alussa hengitysvajaus- ja tehohoitopotilaan hoitoyön koulutusta järjestettäessä. 

Yksi mahdollisuus osaamisen uudistamiseen on Xamk Pulsen avoimen ammattikorkeakoulun tarjoama täydennyskoulutus tai työnantajan tarpeisiin räätälöity lisäkoulutus, joka voidaan toteuttaa esim. 50-80 % ELY-rahoitteisena yhteishankintakoulutuksena.

Xamk tarjoaa myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppanuutta (TKI) työnantajien kehittämisprojekteihin. Parasta aikaa teemme suunnittelutyötä Essoten ja Sosterin sekä kumppaniverkoston kanssa sotealan veto- ja pitovoimaa edistävässä kehittämishankkeessa koko Itä-Suomen alueella. 

Jotta sote-työnantajien pito- ja vetovoimaa saadaan kasvatettua, tarvitaan uutta ja uudistavaa osaamista. 

Hoitotyön laatu kärsii ja työyhteisöjen kehittäminen on vaarassa pysähtyä, jos työyhteisöissä ehditään tekemään vain välttämätön. Ammatillista intohimoa sairaanhoitajilta löytyy, mutta innostava työ kaipaa tuekseen riittäviä voimavaroja, toimivia työoloja, reiluja kehittymismahdollisuuksia ja tunnetta ansaitusta arvostuksesta. 

Sairaanhoitajille tulee tarjota monipuolinen näkymä tulevaisuuden erilaisiin työtehtäviin. Tämän päivän työelämässä henkilökohtainen kehittyminen, osaamisen kartuttaminen ja mahdollisuudet kertyneen osaamisen hyödyntämiseen ovat oleellisia. Urallaan eteenpäin tahtovat henkilöt on saatava samalla joustavasti avuksi osaajapulaan. 

Väylä urapolulla etenemiseen saattaa löytyä esimerkiksi osaamista syventävien YAMK-opintojen kautta. Esimerkiksi Kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto mahdollistaa toimimisen asiantuntijasairaanhoitajana. Lisäksi tarvitaan joustavia opintopolkuja, kuten Xamkissa käynnistyvät Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -polkuopinnot, jotka integroidaan kiinteästi työelämään.

Työperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien tuoma lisätyövoima ovat nekin hoitoalan tulevaisuutta. Tarvitaan siis kansainvälisille osaajille suunnattua koulutusta, mutta samalla on kehitettävä työyhteisöjen monikulttuurista osaamista, jotta kansainväliset osaajat integroituvat suomalaiseen työkulttuuriin ja työyhteisöihin.  

Kotkan kampuksella alkaa syksyllä 2022 kansainvälinen sairaanhoitajakoulutus (Bachelor of Health Care, Nursing), jossa kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet on huomioitu monella tasolla: tarjoamme tietämystä suomalaisesta työelämästä ja työnantajista sekä pyrimme edistämään opiskelijoiden ja työpaikkojen kohtaamista. Suomen kielen oppiminen opinnoissa on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on omaksua kieltä myös järjestetyssä vapaa-ajantoiminnassa (Talent Boost). 

Tarvitaan kansainvälisille osaajille suunnattua koulutusta sekä suomalaiseen työkulttuuriin ja työyhteisöihin integroitumisen tukemista.

Työharjoittelut ovat merkittävä ja olennainen osa sote-alan koulutusta. Hyvin järjestetty harjoittelu varmistaa käytännön osaamisen ja auttaa tulevaisuuden työntekijöitä rakentamaan ammatti-identiteettiään.​ Harjoittelujaksot vahvistavat myös osaavan työvoiman rekrytointia yhteensopivien osaajien ja työpaikkojen löytäessä toisensa. 

Harjoittelupaikkojen riittävyys ja työpaikkaohjauksen laatu on varmistettava korkeakoulujen ja työpaikkojen yhteistyönä.

Harjoittelujaksot edesauttavat osaavan työvoiman rekrytointia yhteensopivien osaajien ja työpaikkojen löytäessä toisensa. 

Työnantajien, hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on vahva perusta osaavien ammattilaisten kouluttamiselle ja alueelle sijoittumiselle. Näin on mahdollista löytää kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden menestystä tukemaan. 

Hyvinvointialueiden valtuustot valmistelevat ja tekevät koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä päätöksiä. Xamkin hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen korostaa, että on käytävä avointa ja laaja-alaista keskustelua asioiden juurisyistä ja mahdollisista ratkaisuista. 

– On välttämätöntä, että koulutusorganisaatiot ja hyvinvointialue kokoavat voimansa tiiviiseen yhteistyöhön. Vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa ja tavoitteeksi tulisi asettaa yhteistyörakenteen muodostaminen tai koulutuksen edustajien nimeäminen perustettaviin lautakuntiin, sanoo Ryttyläinen-Korhonen ja jatkaa:

– Xamk on mielellään mukana tässä yhteistyössä. 

Työnantajien, hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen välille tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua.