Kulttuurihyvinvointia edistetty isoin harppauksin

Parempi kuin 100 Buranaa ja saatavilla ilman reseptiä? Nyt puhutaan kulttuurihyvinvoinnista. Etelä-Savon ja Kymenlaakson kulttuurihyvinvoinnin toimintamallien edistäminen on ollut yksi Xamkin TKI-toiminnan ja monialaisen yhteistyön tavoitteista.

Taide, kulttuuri ja luonto tukevat fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä hyvinvointia. Taiteisiin osallistuminen on myös jokaisen perusoikeus. 

Yhteiskunnassa on ollut laaja tilaus kulttuurihyvinvointipalveluille jo pitkään. Kulttuurin saavutettavuus ja mahdollisuus saada kokemuksia ja hyvinvointia kulttuurista, taiteesta ja luontolähtöisestä toiminnasta ei kuitenkaan ole ollut yhtäläinen kaikille. Uusia rakenteita ja toimintatapoja on tuotava lähemmäs kuntalaisten arkea, mutta myös sote-yksiköitä sekä nuoriso- ja kasvatusaloja.

– Xamkin luovien alojen TKI-toiminnan tavoitteena on vaikuttaa oman toiminta-alueensa rakenteisiin ja osaamisen lisäämiseen sekä tuottaa uusia toimintamalleja, taustoittaa projektipäällikkö Piia Kleimola.

Kulttuurihyvinvointia on edistetty Xamkissa aktiivisella tutkimus- ja kehitystoiminnalla (TKI) jo usean vuoden ajan ja vaikuttavuutta tukee tarjolla oleva uusi tutkintokoulutus (kulttuurihyvinvointi YAMK).

Kyseessä on laaja koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen kokonaisuus, jossa keskeistä on monialainen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Merkille pantavaa on, että myös Xamkissa kulttuurihyvinvointia edistävää työtä tehdään sekä luovien alojen että kestävän hyvinvoinnin yksiköissä. 

Monialaista yhteistyötä on tehty myös kunnallisessa kulttuurihyvinvoinnin strategiatyössä. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollut kulttuurihyvinvointisuunnitelman saattaminen osaksi Kymenlaakson hyvinvointikertomusta 2020.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuuri- ja taidelähtöistä toimintaa, joka vahvistaa kuntien asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tutkimuksissa on todettu, että taide ja kulttuuri tukevat eri väestöryhmien hyvinvointia merkittävästi. Kyse voi yhtä hyvin olla avoimista tapahtumista, ympäristötaiteesta kuin harrastustoiminnasta, työhyvinvointia tukevasta toiminnasta tai taideterapiasta. Usein kyse on asioista, joiden merkityksen huomaa todella vasta, kun ne puuttuvat. 

Kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä ensiaskel on sote-sektorin ja kulttuuripalveluita tuottavien organisaatioiden yhtymäkohtien tunnistaminen: missä kohdassa sote-sektorin ja yksilöiden palvelutarpeet ovat sellaisia, että kulttuuri- tai taidealan menetelmien ammattilaisella on siihen tarjottavaa – ja millaisiin tarpeisiin voidaan tuottaa luontevia toimintamalleja. Samalla osapuolena olevien organisaatioiden osaamista ja monialaista ymmärrystä on lisättävä, jotta ylisektoriselle kehittämistyölle syntyisi hyvät edellytykset. 

Toiminnan taustalla on Suomen hallitusohjelman (2015 & 2019) tavoitteet sekä kuntien uudistettu kulttuurilaki.

Xamkin tuottama Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen –kulttuurin kehittämistehtävä edisti luovan alan, taiteen ja kulttuurin toimintamalleja sote-rajapinnoilla. Huomio kiinnitettiin kunnan asukasryhmiin, joilla on mahdollisesti vaikeuksia saavuttaa haluamiaan kulttuuripalveluja. 

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnissa pilotoitiin 20 erilaista taide- ja kulttuuripalvelua tai toimintamallia. Lähtökohtana oli kuntalaiskyselyt sekä yhteiskehittämisen työpajat ja kohderyhmät valittiin kuntien kulttuurivastaavia sekä kuntalaisia kuunnellen. Vahvimmin esiin tuli tarve ikääntyneille suunnattuihin kulttuuripalveluihin. 

Vanhustyön piiriin tuotuja toimintapilotteja olivat mm. “Lue minulle eli vinkkejä aikuisten yhteisiin lukuhetkiin” esim. palvelutaloissa toteutettavaksi sekä Elämänvene-taidejuliste, joka toimii samalla muistin ja hoivan tukena. Lisäksi toimintamalleja tuotettiin lapsille, nuorille ja perheille, työikäisille, maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille ja muille erityisryhmille.

– Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen -kehittämistehtävä auttoi Kymenlaakson kulttuurihyvinvointisuunnitelman hyvin alkuun mm. tarjoamalla sisältöä alueellisista tarpeista lähtevään toimintaan, jonka painopisteeksi nousi niin ikään ikäihmiset, kertoo projektipäällikkö Piia Kleimola.

Pilotoimme luovan alan, taiteen ja kulttuurin toimintamalleja sote-rajapinnoilla.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma luo perustan yhdenvertaiselle kulttuuri- ja taidepalveluihin osallistumiselle ja tuo eri sektoreiden toimijoita yhteen.

Kulttuurihyvinvointi kulkee mukana elämänkaarella ja se kuuluu jokaiselle. Saavutettavuuden varmistamiseksi on eri kohderyhmille räätälöitävä omia toimintatapojaan. Parasta Etelä-Savoon –hanke edisti taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä luovan toiminnan osaamista sote-, kasvatus- ja nuorisoalojen ammattilaisten työssä.

Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla valmennuksiin osallistuneet ammattilaiset kertoivat saaneensa runsaasti lisätietoa luovien menetelmien hyödyistä sekä intoa jatkaa niiden soveltamista ja käyttämistä arjessaan.

– Paljon rohkeammin on lähtenyt sitten asiakkaiden kanssa kokeilemaan, kun on jonkinlainen kokemus itsellä. Monia menetelmiä on viety osaksi omaa työtä. 

Osallistujat ovat saaneet asiakkailtaan, potilailtaan sekä oppilailtaan hyvää palautetta uudenlaisista menetelmistä, ja he ovat kokeneet oman työmotivaationsa sekä työhyvinvointinsa lisääntyneen. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuuteen päästä jatkossa taiteen, kulttuurin ja luontotoiminnan äärelle aiempaa enemmän. 

-Tämä sysäsi minulla aika ison muutoksen alkuun, työssä ja vapaa-ajallakin. Lisää tällaisia hankkeita, hankkeen alullepanema vaikutus on aika kokonaisvaltaista. 

Saavutettavuuden varmistamiseksi on eri kohderyhmille räätälöitävä omia toimintatapojaan.

Sote-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaiset kokivat saavansa luovista menetelmistä uutta työmotivaatiota sekä työhyvinvointia.

Vuonna 2021 alkanut Xamkin Kulttuurihyvinvointi YAMK -koulutus tarjoaa tarvittavaa osaamista hyvinvointialueille. Ensimmäisenä vuonna hakijoita oli yli 140.

Koulutus antaa valmiuksia kulttuurihyvinvointipalvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja markkinointiin sekä konsultointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin. Kulttuurihyvinvointikoulutus siis tuottaa tulevaisuudessa tarvittavia ammattilaisia, joilla on valmiudet eri sektorien välisen yhteistyön kehittämiseen.

Xamkin Kulttuurihyvinvointi YAMK -koulutus tarjoaa tarvittavaa osaamista hyvinvointialueille.

Kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä on tapahtunut suuria harppauksia viime vuosina. Myös tulevien hyvinvointialueiden strategiavalmisteluun tulee saada kulttuurihyvinvointi mukaan. Jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla kulttuurihyvinvoinnista vastaava ammattilainen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta. Näkökulma on pidettävä esillä hyvinvointialueiden kehittämisessä, jossa aiemmin tuotetut mallit ovat nyt Etelä-Savon sekä Kymenlaakson etuna. 

Kulttuurihyvinvoinnin kentällä on runsaasti mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Xamkin tekemä hanketyö ja uusi koulutusohjelma valmistavat perustaa myös tälle. 

Positiivisessa tulevaisuusvisiossa taide ja kulttuuri ovat itsestään selvä osa kokonaisvaltaista hyvinvointiajattelua.

Kulttuurihyvinvointi on pidettävä esillä hyvinvointialueiden kehittämisessä.

Tulevaisuusvisiossa taide ja kulttuuri ovat itsestään selvä osa kokonaisvaltaista hyvinvointiajattelua.