Tässä altaassa tuskin koskaan kellutaan uimapatjan päällä laiskotellen. Sitä vastoin suojavarusteisiin pukeutuneet viranomaiset harjoittelevat määrätietoisesti, jotta Itämeri ja sen rannikkoalueet säästyisivät vähin vaurioin öljyvahingon sattuessa. 

Kotkassa sijaitseva Xamkin öljyntorjunnan testaus- ja harjoitteluallas on ainoa laatuaan Pohjoismaissa ja sillä ratkaiseva merkitys Itämeren alueen ympäristöturvallisuuden kehittämiselle. Ainutlaatuisen ympäristön tarjoava allas on oleellinen, mutta kuitenkin vain osa Xamkin öljyntorjuntaosaamisen kehittämistyötä.    

– Ympäristövahinkojen torjuntavalmius edellyttää paitsi kalustoa, myös harjoiteltuja toimintamalleja, kertoo tutkimuspäällikkö Justiina Halonen ja jatkaa:

-Toimintamallit on räätälöitävä alueen erityispiirteisiin. Itämeren alueella ei voida toimia joka suhteessa kuten valtamerillä, vaan alueen erityinen herkkyys, pieni vesitilavuus, hidas veden vaihtuvuus ja rannikon rikkonaisuus on otettava huomioon.  

Torjuntatyön toimintamallien laadinnasta Xamkilla on pitkä kokemus. Niistä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos ne ovat vain paperilla – malleja pitää päästä harjoittelemaan, jotta niitä osataan vahingon sattuessa soveltaa tehokkaasti:

-Harjoitus- ja testausympäristön valmistuminen on ollut merkittävä askel. Toivottavasti alan toimijat hyödyntävät sitä täysmääräisesti oman valmiutensa kehittämiseen, sanoo Halonen ja korostaa yhteistyön merkitystä:

– Pitkäjänteisessä työskentelyssä öljytorjunnan parissa hienointa on ollut yhteistyökumppanien sitoutuminen ja se, että yhdessä on saatu näkyvää aikaan. Justiina Halonen on työskennellyt asian parissa Xamkissa jo yli 17 vuotta ja on yksi alansa kärkiasiantuntijoista maassamme. 

 

 

Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, Xamk

Altaalla tavataan!

Tilavassa (30 metriä halkaisijaltaan ja kolme metriä syvyydeltään) altaassa voi harjoitella pienellä veneellä. Myös öljyntorjuntapuomeja ja muuta kalustoa mahtuu hyvin testaamaan. Käytännössä tämä mahdollistaa täysmittaiset laite- ja menetelmätestaukset siten, että harjoituksissa voidaan käyttää turvallisesti oikeaa öljyä. 

Aidolla öljyllä harjoitteleminen on torjuntatyötä tekeville harvinainen mahdollisuus, sillä esimerkiksi pelastuslaitoksella ei ole vastaavaa mahdollisuutta muualla Suomessa. Öljy käyttäytyy kovin eri tavoin kuin mikään muu materiaali ja tilanteiden hallintaa voi oppia vain harjoittelemalla:

– Turvetta käytetään usein öljyn sijaan harjoituksissa, mutta tilanne on sama, kuin jos pelastuslaitos joutuisi harjoittelemaan palonsammutusta vain ja ainoastaan ilman aitoa tulta, vertaa Justiina Halonen. 

Öljylaatuja sekä öljyn käyttäytymisen ja ominaisuuksien muuntumisen variaatioita on huomattava määrä, joten mahdollisten tilanteiden hallinta vaatii laajaa erityisosaamista.

Näin varautuminen onnettomuuksiin paranee ja onnettomuuden aikainen toiminta tehostuu. Uudet, hyväksi havaitut toimintamallit voidaan viedä öljyntorjuntaviranomaisten valmiussuunnitelmiin.  

– Testauksilla saadaan tietoa öljyisen materiaalin käsittelystä ja kustannusvaikutuksista. Samalla konkretisoituvat öljyyntyvän kaluston ja varusteiden huoltotoimenpiteet, -välineet ja -tilojen tarve. Myös torjuntatoimia tekevän henkilöstön oikeaoppisesta suojautumisesta ja suojavarusteiden merkityksestä saadaan uutta tietoa. Testauksen ansiosta Suomessa osataan jatkossa varautua paremmin öljyonnettomuuksiin ja suunnitella onnettomuuden aikaista toimintaa, kertoo projektipäällikkö Antero Myrén Xamkista. 

Altaan tarkoitus on tukea kaikkia öljyntorjuntatehtävään osallistuvia toimijoita pelastuslaitoksista, laitekehitystä tekeviin yrityksiin ja vapaaehtoisiin toimijoihin. Tähän mennessä altaalla on ollut jo yli 200 henkilöä harjoittelemassa käytäntöjä. 

Xamkin allasympäristössä voidaan testata ja harjoitella esim.: 

  • öljyä keräävien laitteiden toimintaa 
  • imeytystuotteiden toimivuutta 
  • öljyyntyneen rannan puhdistustekniikoita
  • puomituskaluston käyttöä 
  • öljyn leviämisen havainnointia (esim. RPAS-tiedustelu ja havainnointisensorit) 
  • jääolosuhteissa tapahtuvaa torjuntaa 
  • oikeaoppista ja turvallista tapaa työskennellä.


Projektipäällikkö Antero Myrén, Xamk

Aidolla öljyllä harjoitteleminen on harvinainen mahdollisuus. Esimerkiksi pelastuslaitoksella ei ole vastaavaa mahdollisuutta muualla Suomessa.

Kysymys johtaa seuraavaan, samoin ratkaisut

Öljyntorjunnan tutkimus ja kehitystyö on yksi pitkäjänteisimmin eteenpäin viedyistä tutkimussuunnista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa ja sitä edeltäneessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (Kyamk). Tutkimus- ja kehitystyössä on saavutettu valtakunnallisia merkkipaaluja ja suuri merkitys on ollut myös kumppaniverkostolla. Lähialueiden pelastuslaitosten ja mm. ympäristöviranomaisten kehittämistoimet on voitu suunnata oleellisimpiin käytännön kysymyksiin. Kun viranomaiset itse ovat kehitystyössä mukana, on väylä tulosten hyödyntämiseen suora. 

Toisiaan seuraavat hankkeet sekä tehdyt opinnäytetyöt ovat kasvattaneet uutta tietoa aiemman päälle. 

Esimerkiksi öljyjätteen keräämiseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen on vaatinut kumuloituvan tiedon yhteen tuomista ja tarkkaa ennakointia, joka mahdollistuu eri hankkeissa kertyneen asiantuntijatiedon avulla:  

– Jos itse öljyä pääsee mereen 30 000 tonnia, öljyn sotkemaa maa-aines-, kaisla-, levä- ja muuta jätettä saattaa syntyä jopa 500 000 tonnia. Sellaista määrää öljyyntynyttä jätettä ei liikutella noin vain, havainnollistaa Justiina Halonen ja kertoo öljyjätteen hallintaan liittyvistä kuljetus-, välivarastointi- ja loppukäsittelyn kysymyksistä.

Ketjuuntuneissa kehittämishankkeissa on huomioitu mm. torjuntaoperaation sisäisen ja ulkoisen viestinnän kysymykset, talviolosuhteiden erityisvaatimukset, työterveyden ja -turvallisuuden osa-alueet, sisävesien öljyntorjunta sekä kansainvälisen yhteistyön kasvattaminen. 

Uudistaminen on koskenut alan ohjeistusta ja lainsäädäntöä

Toiminnan alkuvuosien aikana tuotettu öljyntorjuntamanuaali oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Käytännönläheisyytensä ja kattavan sisältönsä ansiosta sille oli kentällä paljon kysyntää. Opinnäytetöitä ja tehtyjä selvityksiä hyödyntävälle yksiin kansiin kootulle tiedolle on ollut käyttöä mm. rannikon pelastuslaitoksissa, mutta se herätti myös ympäristöviranomaiset varautumaan öljyvahinkojätteen käsittelyyn. Merkittävintä on toimintamallin vaikutus Suomen lainsäädäntöön. 

-On harvinaista, että ammattikorkeakoulun tutkimustyö ulottuu vaikuttamaan lainsäädäntöön saakka. Tekemämme tutkimus on ollut öljyntorjunnan saralla uraauurtavaa ja tarkasti kohdennettua, siksi sen vaikutukset ovat olleet näin laajat, kertoo Justiina Halonen, joka on mukana myös lainsäädännön päivittämistyössä. 

Tutkimustyömme on ollut öljyntorjunnan saralla uraauurtavaa ja tarkasti kohdennettua.

Osaamisemme tukee Itämeren ympäristöturvallisuutta

Xamkin öljyntorjunnan asiantuntijuus on kehittynyt pitkäjänteisen hanketoiminnan kautta. Osaaminen on kasvanut 20 vuoden aikana merkittäväksi erityisosaamiseksi, jolla pystytään tukemaan Itämeren ja koko maan ympäristöturvallisuutta.

Hankkeet ovat tuottaneet laajasti käyttöönotettuja tuloksia, joilla on ollut vaikutusta mm. Suomen öljyntorjuntalainsäädännön kehitykseen kuin kansallisten toimintaohjeiden sisältöön ja käytännön toimijoiden yhteistyöhön.

Tuloksia ei ole toki saavutettu yksin: yhteistyön ja viranomaisverkoston merkitys on suuri. Kaiken tämän tehdyn työn ansiosta voimme luottaa siihen, että vahingon sattuessa saatavilla on tarvittavaa asiantuntemusta ja valmiutta nopeaan toimintaan. 

Kertynyttä tietoa ja osaamista välittämään Xamk on kehittänyt mallintamista hyödyntävän öljyntorjunnan simulaatiokoulutuksen, jossa öljyntorjuntatekniikkaa ja -taktiikkaa, kuten puomitusta ja nuottausta sekä torjuntaoperaation johtamista pääsee kokeilemaan virtuaaliympäristössä. Harjoitusallas on kuitenkin korvaamaton jatkossakin. 

Lue lisää aiheesta:
Xamk READ, artikkelit öljyntorjunnasta >>

Osaamisemme on kasvanut 20 vuoden aikana merkittäväksi erityisosaamiseksi, jolla pystytään tukemaan Itämeren ja koko maan ympäristöturvallisuutta.

Vahingon sattuessa saatavilla on tarvittavaa asiantuntemusta ja valmiutta nopeaan toimintaan. 

Lisätietoa

Öljyntorjuntatyötä on kehitetty Xamkissa ja sitä edeltäneessä Kyamkissa yhtäjaksoisesti vuodesta 2002 lähtien. Jo aiemmin Kyamkin merenkulun toimiala oli profiloitunut öljyn, kaasun ja kemikaalien merikuljetusten asiantuntijana. 

Kymen Vesi Oy:n käytöstä poistettu allas valmistui 2022 öljyntorjunnan testaus- ja harjoituskäyttöön, jota tarjotaan myös ulkoisena palveluna. 

Pitkäkestoisimpia yhteistyökumppaneita ovat Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset sekä Suomen ympäristökeskus, Rajavartiolaitos, puolustusvoimat, Metsähallitus sekä mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hämeen amk, Metropolia amk sekä WWF, SPR ja Vapepa. 

Merenkulun tutkimus Xamkissa painottuu riskien hallintaan ja häiriötilanteiden ennakointiin. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä öljyntorjunnan viranomaiskoulutuksessa, yhteistyössä on mukana lähes 150 organisaatiota vuosittain. Xamk on myös vahva satama-, rautatie-, ja lentologistiikan, liikennejärjestelmien sekä toimitusketjujen, logistiikan ympäristövaikutusten ja turvallisuuden osaaja.

Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausaltaan perustamista ovat rahoittaneet Kymenlaakson liitto EAKR-rahoituksella sekä Xamk, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Merenkulun säätiö. Kymen Vesi Oy on mahdollistanut allasinfransa käytön testaustoimintaan.

Artikkelisarja alkaa

Miten Xamk toiminnallaan edistää alueellista elinvoimaa ja vastuullisuutta? Julkaisemme aiheesta 1-3 artikkelia kuukausittain.