Hulevedet huuhtelevat haitta-aineita vesistöihin

Vesistöjen puhtaudesta huolehtiminen edellyttää tietoa niiden nykytilasta sekä riskien hallintatavoista. Xamkissa on meneillään useita hankkeita, jotka jatkavat Mikkelissä jo yli 25 vuotta vesistöjen hyväksi tehtyä työtä.

Asuinalueiden ja taajamien kadut sekä katot huuhtova sulamis- ja sadevesi kuljettaa mukanaan kymmeniätuhansia kemikaaleja, öljyä, tiesuoloja, raskasmetalleja, torjunta-aineita ja mikromuoveja – joista osa päätyy luonnon vesistöön. Vesistöihin voi siis kulkeutua kymmeniätuhansia kemikaaleja, jotka vaarantavat vesialueiden puhtauden. 

– Jotta hulevesien kautta vesistöihin huuhtoutuvien haitta-aineiden kuormitusta voi hallita, on ensin selvitettävä hulevesien sisältämät epäpuhtaudet, painottaa TKI-asiantuntija Niina Laurila Xamkista. Vesien epäpuhtauksien monitorointi onkin Xamkin ympäristöturvallisuusalan TKI-toiminnan vahvuuksia Mikkelissä.

Vesistöjen epäpuhtauksien monitorointi Xamkin ympäristöturvallisuusalan TKI-toiminnan vahvuus.

Niina Laurila kenttätyössä. Kuva Aki Mykkänen.

 

Meneillään useita vesistön puhtautta edistäviä hankkeita

Vesi on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärjestä. Tavoitteena on, että maakunnassa on maailman puhtaimmat vesistöt.

– Xamkissa tämän eteen on tehty työtä jo yli 25 vuotta ja meneillään on useita siihen liittyviä hankkeita, kertoo tutkimuspäällikkö Hanne Soininen ja jatkaa:

-Tuotamme tietoa vesistöjä kuormittavista epäpuhtauksien aiheuttajista, mutta kehitämme myös kohdennettuja käytännön torjuntatoimia.

Hulevesien laadun hallintaa ja monitorointia kehittävät parhaillaan Hula– ja WaterPlus -hankkeet.

Mikromuovien havainnointi- ja torjuntatapojen kehittäminen haasteenamme

Muun muassa hulevesien myötä vesistöön päätyvät muovit voivat aiheuttaa haittaa eläimille ja sitä kautta ihmisille. Yksi ajankohtaisista kehityskohteistamme onkin mikromuovien havainnointi- ja torjuntamenetelmät, joihin etsimme uusia ratkaisuja WaterPlus-hankkeessa.  

– Uudet monitorointimenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman ja reaaliaikaisemman vesien laadun seurannan, tutkija Joonas Kahiluoto Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Xamkissa kehitettävillä ja testattavilla hulevesien epäpuhtauksien näytteenotto- ja analysointimenetelmillä saadaan kattavasti tietoa vesistöjen tilasta sekä muutoksista. Tuotamme myös tietoa menetelmistä, jotka soveltuvat esimerkiksi mikromuovien torjuntaan vesistöistä.

Etelä-Savon vesistöjen yleisistä haitta-ainepitoisuuksista tuotetaan tietoa perinteisen näytteenoton lisäksi vesistöön sijoitetuilla jatkuvatoimisilla antureilla. Vesistöä koskevan datan tuottamisessa testataan myös droneja, joiden avulla voidaan tuottaa nopeasti tietoa suuristakin alueista paitsi kuvaamalla myös anturitekniikalla. 

Uudet monitorointimenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman ja reaaliaikaisemman vesien laadun seurannan.

Alueen asukkaat mukaan huolehtimaan vesistöistä

Ympäristön tila ja ympäristöturvallisuus kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Sitouttamalla alueen asukkaat mukaan ympäristötiedon tuottamiseen luodaan hyvät edellytykset tietoisuuden kasvamiseen ja sitä kautta toimintatapojen muuttumiseen. Yhdessä tuotettu tieto sitouttaa yhteisiin päämääriin vesiemme hyväksi. 

Etelä-Savon asukkaat pääsevät WaterPlus-toteutuksen aikana mukaan tarkkailemaan vesistöjä ja ennaltaehkäisemään roskaantumista. Mukaan on aktivoitu Mikkelin alueen koululaisia sekä partiolaisia.

–  Kansalaiset voivat tehdä havaintoja pinnankorkeudesta, roskaantumisesta ja levästä, Kahiluoto kertoo. 

Havaintojen avulla voidaan määrittää roskaantuneimmat alueet, joilla järjestetään siivoustalkoita. Samalla kerrotaan vesistöjen tilasta, roskaantumisesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. 

Opastettujen havaintopaikkojen, koulujen ja kansalaisjärjestöjen oppimateriaalien, kouluille jaettavista vesien havainnoinnin vesitestireppujen ja roskiensiivouskampanjoiden avulla toiminta voi jatkua myös hankkeen jälkeen.  

Mikkelin asukkaat, koululaiset ja partiolaiset mukaan ympäristötiedonkeruuseen.

Yhdessä tuotettu tieto sitouttaa yhteisiin päämääriin vesiemme hyväksi. 

Tiedon jakaminen auttaa uusien tutkimuskohteiden paikallistamista

Osana WaterPlus-hanketta Xamk myös kehittää ympäristötiedon jakamisen mahdollistavan palveluportaalin. Tavoitteena on yhdistää Etelä-Savon alueella eri toimijoiden tuottamaa vesistön tutkimustietoa sekä edistää yhteistyökumppaneiden tutkimustyön jatkuvuutta ja auttaa paikallistamaan uusia tutkimuskohteita.

Vesistöjen puhtautta sekä hulevesien hallinta-, näytteenotto- ja seurantamenetelmiä edistävien Xamkin hankkeiden tuottama uusi tieto tarjotaan myös valtakunnalliseen käyttöön.

WaterPlus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin –hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

Hula – Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi -hanketta (1.4.2021-31.10.2022) rahoittaa ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Lisätietoa tehostamisohjelmasta: www.ym.fi/vedenvuoro ja www.ym.fi/vattnenstur . Nyt on veden vuoro!

Seurantamenetelmiä koskeva uusi tieto tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön.

Myös jätevesien, kaatopaikkojen ja öljyntorjunnan kysymykset esillä

Vesistöjen puhtautta edistävät osaltaan myös jätevesien haitallisten aineiden monitorointia kehittävä Vemo sekä kaatopaikkojen suoto– ja hulevesien puhdistusmenetelmiä kehittävät Deve– ja Devo-hankkeet. Lisäksi teemme öljyntorjunnan kehitystyötä Kotkassa merialueella sijaitsevassa tutkimus- ja tutkimusympäristössä. 

Seurantamenetelmiä koskeva uusi tieto tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön.

Lisätietoa

Vesien puhtauden edistäminen yksi vahvuuksistamme 
 
Vesien puhtauden edistämisellä on pitkä historia Xamkin toiminnassa. Metsä, ympäristö ja energia vahvuusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) on ollut Mikkelin kampuksella yli 25 vuotta.

Valtakunnalliset tavoitteet

Edistämme yhdessä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa hallitusohjelman,  ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ravinteiden kierrätyksen visio 2030 tavoitteita.

Ympäristöturvallisuus ja kiertotalous 

Ympäristöturvallisuudella tarkoitetaan Xamkissa luonnonvarojen kestävää käyttöä, yritysten toiminnan kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja puhtaan elinympäristön turvaamista. Kehitystyön tavoitteita ovat puhtaat teknologiset ratkaisut bio-, vesi- ja kiertotaloudessa sekä älykkäät monitorointimenetelmät. 

Artikkelisarja alkaa

Miten Xamk toiminnallaan edistää alueellista elinvoimaa ja vastuullisuutta? Julkaisemme aiheesta 1-3 artikkelia kuukausittain.