Tiesin, että esimies hakee itselleen työparia. Tästä huolimatta hänen ohimennen heittämänsä kysymys ”Kiinnostaisiko sinua apulaisosastonhoitajan tehtävät” yllätti minut täysin. En ollut ajatellut asiaa ollenkaan.

Aloitin työt kyseisellä osastolla yli kuusi vuotta aikaisemmin, heti valmistuttuani sairaanhoitajaksi. Siirtyminen opiskelijan roolista työntekijäksi, kollegoiden tuki ja opastukset sekä haastava työympäristö kehittivät minua suuresti sairaanhoitajan urani alkutaipaleella.

Olin hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa esimieheni kysymyksen jälkeen. Takana oli työntäyteinen kesä ja osittain sen pohjalta ensimmäistä kertaa väsyminen sairaanhoitajan tehtäviin. Uusi tehtävänkuva ja vastuu toisaalta houkuttelivat, mutta toisaalta myös pelotti. Työyhteisö ja sen ilmapiiri olivat sillä hetkellä suurin syy, miksi viihdyin työpaikallani. Entä jos tämä muuttuisikin päinvastaiseen suuntaan uuden myötä?

Rohkaistuin ja lähdin kokeilemaan uutta. Nyt olen ollut esimiestehtävissä jo puolentoista vuoden ajan. Uuden työnkuvan myötä suhde kollegoihin on totta kai muuttunut. Uudet velvollisuudet ja vastuut ovat muokanneet mm. työminääni sekä työskentelytapojani. Huojentavaa on ollut se, että työilmapiiri ei ole muuttunut tänä aikana paljoa. En ole tuntenut itseäni kertaakaan työyhteisössä ulkopuoliseksi.

Ylempi AMK-tutkinto tukemaan esimiestyötä

Esimiestyötä tukemaan aloitin opiskelut nykyisessä Xamkissa viime syksynä. Lähdin opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista (YAMK) työni ohella. Laajat tehtävät palautusaikatauluineen sekä luokan edessä esitettävät ryhmätehtävät ovat aiheuttaneet välillä harmaita hiuksia. Heti seuraavassa hetkessä huomaan oppineeni jotain uutta, joka antaa lisää eväitä työhöni. Nämä ahaa-elämykset ja onnistumisen tunteet vievät minua koko ajan eteenpäin kohti valmistumista.

Opinnäytetyöni on vielä ideatasolla, mutta ajatuksissa on lähteä työstämään uuden työntekijän perehdytysrunkoa. Tällä hetkellä työntekijöiden vaihtuvuus hoitoalalla on suurta, jopa neljännes vastavalmistuneista sairaanhoitajista harkitsee alan vaihtoa. Alan vaihtoon vaikuttaa usein moni tekijä, mutta yhtenä näistä koetaan riittämätön perehdytys. Perehdytykseen tulisi enemmän panostaa sekä resursoida, jotta meillä edelleen tulevaisuudessa riittää ammattitaitoisia hoitajia suurten ikäluokkien ikääntyessä.

Haastetta kerrakseen on tuonut työn ja opiskeluiden yhdistäminen. Mutta toisaalta, riittävän suuret haasteet ovat sysänneet sivuun alussa vaivanneen väsymyksen työhöni. Nyt voin jo todeta: kyllä kannatti lähteä.

”Et koskaan tiedä rajojasi, ellet ylitä niitä”- William Blake.

 

Marjo Santa, apulaisosastonhoitaja
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija

Lue lisää: Flinkman, M. 2014. Yong registered nurses´ intent to leave the profession in Finland-A mixed-methods study. Turun yliopisto. Hoitotiede. Väitöskirja.