Moni opiskelijoista tunnistaa helpotuksen tunteen, kun painaa enteriä ja saa vihdoin lähetettyä lopullisen version tehtävästä arvosteltavaksi. Onnistumisen ja helpotuksen tunne saa sykkeen alenemaan, ja keho alkaa palautua kovasta työstä ja suorittamisen paineesta. Tarkkojen aikataulujen, arjen ja vapaa-ajan pyörittäminen saattaa tuntua painostavalta. Stressiä pukkaa.
Käsitteenä stressi on monimutkainen. Fysiologisesti se liittyy kehon vireystilaan. Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto säätelee kehon tasapainoa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnalla. Näiden kahden hermoston toiminnan tulisi olla keskenään tasapainossa, jotta ihmisen elimistö hallitsisi stressistä aiheutuvia kuormitustiloja ja palautuisi niistä. Voidaan ajatella, että sympaattinen hermosto on nopeaa toimintaa ja parasympaattinen sitä tasaavaa hidasta toimintaa.
Olet varmaan kuullut pakene, taistele tai kuole –reaktiosta?
Kun ihmisellä on tekeillä tiivistahtinen tavoitteellinen toiminta, keho reagoi sympaattisen hermoston avulla käskemällä aivojen tuottaa adrenaliinia ja stressihormoneja ja siten lisätä aktiivisuutta. Olet varmaan kuullut pakene, taistele tai kuole –reaktiosta? Se liittyy tähän ja antaa mahdollisuuden toimia hetkellisesti extravoimin.
Puhutaan myös hyvästä ja pahasta stressistä. Hyvän stressin ajatellaan toimivan positiivisena eteenpäin ajavana voimana. Paha stressi mielletään varsinaiseksi stressitilaksi sen kiusallisten oireiden vuoksi.
Mielestäni on syytä puhua vain stressistä, sillä keho ei automaattisesti tiedä, onko tarvetta pienemmälle tai suuremmalle vireystilan nostolle, vaan keho toimii stressitilanteessa jatkuvasti kiihdyttäen. Keho ei kuitenkaan kestä hyvääkään stressiä pitkäjaksoisesti, jos se ei saa tasapainotusta parasympaattisen hermoston vastavoimasta säännöllisesti. Sympatikotonia on elimistön epätasapainotila, jossa sympaattisen hermoston eteenpäin ajavat voimat ovat jääneet päälle. Parasympaattinen tasaava voima ei pysty jarruttamaan automaattisesti. Tähän jarruun pitää itse aktiivisesti tarttua!
Tietystä määrästä stressiä on kuitenkin hyötyä, eikä sitä ole tarvetta tai mahdollisuuttakaan poistaa. Keho säätelee hienosti erilaisissa tehtävissä tarvittavaa stressitasoa ihmisen yksilöllisen tempon mukaan. Sopiva stressitaso esimerkiksi suunnittelutyössä tai akuuttityössä on erilainen. Akuuteissa tehtävissä tarvitaan kiihkeää vireystilaa, hyvää fyysistä kapasiteettia ja lisääntynyttä hapenottokykyä. Suunnitteluluonteisissa tehtävissä vaaditaan keskittymistä ja matalampaa, harkitsevaa vireystilaa. Opiskelijalle optimi voisi olla jotain näiden väliltä; keskinkertainen vireystila ja hyvä, virheetön ja oikea-aikainen tekemisen tahti.
Opiskelu on parhaimmillaan enemmän kuin mieleistä. Oma työpanos voi tuntua tärkeältä, jolloin vastoinkäymisetkin voivat tuntua haasteilta ja ratkaistavissa olevilta ongelmilta mielekkäällä tavalla. Suurtakaan tekemisen määrää ei ajattele tuolloin kuomittavana.
Työ voi viedä mukanaan. Opiskelu on parhaimmillaan enemmän kuin mieleistä. Oma työpanos voi tuntua tärkeältä, jolloin vastoinkäymisetkin voivat tuntua haasteilta ja ratkaistavissa olevilta ongelmilta mielekkäällä tavalla. Suurtakaan tekemisen määrää ei ajattele tuolloin kuomittavana. Puhutaan työn imusta ja myönteisestä tunnetilasta suhteessa työhön.
Arjessa stressi koetaan nyt, tänään ja tällä viikolla. Siihen vaikutetaan työtä ajankohtaisesti suunnittelemalla ja järjestelemällä. Ajatteletko myönteisesti aikatauluista suunnittelun- ja ajanhallinnan apuvälineenä? Pystytkö vaikuttamaan siihen, miten ja milloin teet töitä tai opiskelet? Tarjotaanko sinulle apua tai voitko kysyä apua tarvittaessa? Vastaukset näihin kysymyksiin vaikuttavat työnhallinnan tunteeseen, jonka tiedetään vähentävän stressiä.
Stressi on pitkittyessään todellinen terveysriski. Lyhyempikin stressijakso heikentää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään.
Stressi on pitkittyessään todellinen terveysriski. Lyhyempikin stressijakso heikentää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Ärtyisyys ja kehon levottomuus ovat usein ensimmäisiä merkkejä stressitilasta. Nuorikin ihminen voi reagoida stressiin voimakkaasti, ja oireena voi olla edellä mainittujen lisäksi vaikka muistin pätkimistä tai univaikeuksia.
Palautuminen on tärkeää kaikille, sillä sen aikana voimavarat täydentyvät. Riittävä palautuminen suojelee stressin kielteisiltä vaikutuksilta myös silloin, kun työstä nauttii. Palautumista voi ujuttaa arkeen ja omiin toimintatapoihin, ellei sille ole mahdollista suunnitelmallisesti varata aikaa. Hermostoa voi rauhoittaa missä vain vaikka kesken päivän hengittämällä rauhallisesti syvään sisään ja ulos.
Elimistön stressitilassa matalatehoinen liikunta hoitaa kehoa. Varaa aikaa unelle, pyri säännöllisyyteen. Vaihda kahvi kofeiinittomaan tai yrttiteehen, vältä alkoholia. Karsi stressitekijöitä, tee työsuunnitelma ja etene päättäväisesti yksi työ kerrallaan. Aktivoi parasympaattista hermostoa rentoutumalla, jolloin keho parantaa itse itseään. Jarruta ajoissa! Miten sinä palaudut parhaiten?
Marjaana Mustonen, sairaanhoitaja (AMK)
Kliininen asiantuntija (YAMK -opiskelija), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli