• Iris Damstén, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ry, yhteisöpedagogi AMK, Mikkeli.
  • Opiskelin yhteisöpedagogikoulutuksen koulutusohjelmassa, valmistuin keväällä 2018.

 

Iris Damsténin kasvokuva
Iris Damstén

Aloitin opintoni Mamkissa vuonna 2015 ja opintojen aikana siirryimme Xamkin aikakaudelle. Opiskelu oli innostavaa, monipuolista ja antoi reilusti eväitä tulevaan työelämään sekä muillekin elämän osa-alueille. Vuosia myöhemminkin olen pystynyt palauttamaan mieleen yhä uusia asioita, joista on ajan myötä paljon hyötyä. Edessä on varmasti vielä paljon sellaisia asioita, joihin pääsen soveltamaan oppimaani. Yhteisöpedagogikoulutus antaa laaja-alaiset valmiudet monen eri sektorin työhön. Näen koulutuksen kannustaneen myös vahvasti kansalaisvaikuttamiseen sekä osallisuuteen yhteiskunnassa ja omissa yhteisöissämme.

Parasta opiskelussa oli tiivis opiskelijayhteisö ja opettajien rautainen ammattitaito. Opettajilla on laaja näkemys yhteisöpedagogin työllistymismahdollisuuksien kentästä, jatkokouluttautumisesta sekä työkentän tulevaisuuden ilmiöistä. Näen, että Xamk oli paras mahdollinen vaihtoehto ammattikorkeakouluksi, jonka vuoksi minulla oli jo opintojen alkumetreillä vahva luotto siihen, että yhteisöpedagogikoulutus tulee kantamaan pitkälle. Koulutukseen kuului myös reippaasti käytännön yhteistyötä ja projekteja eri toimijoiden kanssa. Opiskelijoita kannustettiin verkostoitumiseen ja annettiin urasuunnitteluun konkreettisia ideoita ja valmiuksia.

Opintojen loppumetreillä aloitin työt viimeisimmässä harjoittelupaikassani Monikulttuurikeskus Mimosassa palveluohjaajana. Vuonna 2019 siirryin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille tukihenkilötoiminnan koordinaattoriksi. En koe, että minulla olisi tarvinnut tai tarvitsee huolehtia työllistymisestäni. Minulla on vahva luotto siihen, että laadukas koulutus kantaa kyllä. Nykyiseen toimenkuvaani kuuluu perheiden kohtaaminen, tukihenkilöiden kouluttaminen, viestintää, vaikuttamista sekä verkostoyhteistyötä. Jokainen työpäivä on erilainen – työ on vapaata, itsenäistä ja antaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Vapaa-aikaani kuuluvat myös erilaiset luottamustehtävät, joihin en olisi uskonut ajautuvani ilman yhteisöpedagogikoulutuksen vahvaa kansalaisvaikuttamisen otetta ja näkemystä.

Nykyisen työpaikkani löysin seuraamalla Duunitorin ilmoituksia – työpaikka oli ensimmäinen mihin hain, joten monia hakemuksia ei onneksi tarvinnut laittaa menemään. Oma kiinnostus ja aktiivisuus ovat keskiössä urakehityksen kannalta. Koen, että työ on juuri sitä mitä odotinkin sekä paljon enemmän.

Kannustan opiskelijoita panostamaan verkostoitumiseen, tarttumaan yhteisömahdollisuuksiin sekä olemaan avoimin mielin kaikilla opintojaksoilla – et ehkä vielä tiedäkään mistä kaikesta voi olla tulevaisuudessa! Muista myös vaalia ystävyyssuhteitasi ja pitää huolta omasta jaksamisestasi!

Jos sinulla vain on mahdollisuus, kannustan vahvasti lähtemään opiskelijavaihtoon tai tekemään harjoittelua ulkomaille! Kolmantena opiskeluvuonna lähdin vaihtoon puoleksi vuodeksi Hong Kongin Polytechnic Universityyn –  se oli elämäni suurin päätös. Mietin ennen vaihtoa sitä, että onko tuntemattomaan harppaus oikea valinta. Painavin ajatus oli kuitenkin se, että tulen katumaan lopun ikäni sitä, jos en käyttäisi tätä mahdollisuutta.

Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä järjestökentällä tai tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin parissa. Tähtään asiantuntijatehtäviin ja esimieheksi. Olisi huippua, jos pääsisin joskus esimerkiksi Amnestylle, Sitralle tai YK:lle töihin. Kansainvälisyys ja ulkomailla työskentely kiinnostaa myös. Viimeistelen tällä hetkellä 60 opintopisteen kokonaisuutta täydentäviä opintoja, jotta voin hakea erillishaussa suorana maisteritasolle lukemaan sosiologiaa. Opiskelun ja työn yhdistäminen onnistuu kyllä, kun vain suunnittelee ajankäyttönsä tarkkaan ja muistaa ottaa aikaa myös itselleen!

 

Etsimme lisää alumnitarinoita! Haluaisitko sinäkin kertoa omasi? Lue ohjeet.

Kirjoita kommentti

*

Jaa sivu