Jatko-opinnot Aalto-yliopistossa alkoivat kiinnostamaan minua pääasiassa siksi, että halusin täydentää teoriaosaamistani etenkin mallintamisen ja automatisoinnin osalta, sekä kehittyä projektien ohjauksessa ja suunnittelussa.

Opiskelin Xamkin Mikkelin kampuksella sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritutkintoa vuosina 2014 – 2018. Heti valmistuttuani jatkoin opiskelua Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa, josta valmistuin diplomi-insinööriksi vuoden 2020 keväällä.

Jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa minua ammattikorkeakoulun kolmannen lukuvuoden lopussa. Olin kiinnostunut etenkin automaatiotekniikan pääaineita tarjoavista yliopistoista. Hain heti seuraavana talvena keskeneräisellä insinööritutkinnollani jatko-opiskelupaikkaa muutamasta eri teknillisistä yliopistoista. Eri yliopistojen pääaineiden kursseihin tarkemmin tutustuttuani päätin vastaanottaa opiskelupaikan Aalto-yliopistosta.

Insinööritutkinnolla hyväksiluettiin kandidaattivaiheen opinnot

Opintoni Aalto-yliopistossa ovat sisältäneet pääaineeni puolesta automaatiotekniikkaa, mallintamista, säätötekniikkaa sekä sivuaineeni puolesta tuotantotaloutta. Jatko-opinnot alkoivat kiinnostamaan minua pääasiassa siksi, että halusin täydentää teoriaosaamistani etenkin mallintamisen ja automatisoinnin osalta, sekä kehittyä projektien ohjauksessa ja suunnittelussa.

Useissa yliopistoissa ammattikorkeakoulusta hakeneille vaaditaan maisteritason kurssien lisäksi opiskeluvalmiuksia täydentäviä siltaopintoja. Aalto-yliopistossa siltaopinnot eivät ole pakollisia vaan vastuu täydentävien opintojen tarpeellisuuden arvioinnista on jätetty opiskelijalle itselleen. Itse en kokenut tarvitsevani täydentäviä opintoja vaan siirryin suoraan suorittamaan maisteritason kursseja. Insinööritutkinnollani sain hyväksiluettua kandidaattivaiheen opinnot kokonaan.

Oma vastuu korostuu yliopisto-opinnoissa

Mielestäni suurin ero opiskelussa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on opiskelijan vastuu opintojen etenemisessä. Yliopistossa kurssikoot ovat yleensä suuria ja yksilöllistä opettamista ei luennoilla voida tarjota. Luentojen lisäksi tarjolla kuitenkin on laskuharjoituksia, joissa on mahdollisuus myös yksilölliseen opettamiseen. Luennoille ja laskuharjoituksille osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja kursseja voi myös suorittaa lukemalla kurssikirjan, tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja läpäisemällä tentin.

Jatko-opintojen kautta vaativimpiin asiantuntijatehtäviin

Halusin kerryttää myös työkokemusta jatko-opintojeni aikana ja työnantajani tarjosikin tähän erinomaisen mahdollisuuden työskennellä osa-aikaisena suunnitteluinsinöörinä opintojen ohella. Työtunteja kertyi keskimäärin noin 30 tuntia viikossa ja loppuaika menikin käytännössä pelkästään opintoihin. Jatko-opintojen ja töiden yhteensovittaminen vaatii melkoisen paljon joustamista, mutta valmistuminen tavoiteajassa ei silti ole mahdotonta.

Urakehityksen kannalta jatko-opinnot tarjosivat minulle heti mahdollisuuden siirtyä vaativampaan asiantuntijatehtävään, jossa pääsin yhdistämään jatko-opinnoissa hankkimaani teoriaosaamista säätötekniikasta ja mallintamisesta opintojen aikana hankkimaani työkokemukseen sähköverkkojen suunnittelusta. Nykyiset työtehtäväni koostuvatkin pääasiassa sähköverkkojen mallintamisesta, dynamiikkalaskennasta sekä sähköasemien toisiosuunnittelun valvonnasta.

Kaikille jatko-opintoja harkinneille amk-opiskelijalle haluaisin kertoa, että jatko-opinnot tuovat merkittävästi lisää syventävää teoriaosaamista sekä parantavat edellytyksiä toimia haastavissa ja paineensietoa edellyttävissä työtehtävissä. Valmiudet kansainvälisiin työtehtäviin paranevat myös, sillä useilla maisteritason kursseilla opetuskieli on englanti sekä kanssakäyminen yliopistolla tapahtuu muutenkin pääasiassa englanninkielellä. Sinnikkäällä asenteella ja vaivannäöllä on kuitenkin suurin merkitys niin opinnoissa kuin työurallakin menestymiseen.

Tsemppiä opintoihin!

Konsta Leino

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, Xamk

Diplomi-insinööri, sähkötekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto

Jaa sivu