Ammatillinen toisen asteen koulutus on muutosten kourissa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi ravistelee amismaailman totuttuja kaavoja.
Mediasta on saatu lukea raflaavia otsikoita: ”Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat kohtuuttomia”, ”Ammattikouluissa käynnissä vaarallinen ihmiskoe”, ”Veret seisauttava reformi” ja ”Järistys edessä”. Suuri yleisö ja osa ammatillisen koulutuksen henkilöstöstäkin on kauhuissaan. Kuinka nuorten käy? Kuinka opettajien käy? Kuinka Suomen tulevaisuuden käy? Kuinka taataan laadukas opetus?
Vähemmän rahaa, uudenlaista osaamista
Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus eli reformi on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista ja suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen ohjausta, rahoitusta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää sekä järjestäjärakenteita.
Reformi yhdistää ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lait yhdeksi uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja opiskelijoiden opiskelupolut muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi.
Olemme nyt uuden ja tuntemattoman äärellä.
Totuus on se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Viime vuonna hallitusohjelmassa hyväksyttiin 190 miljoonan suuruiset leikkaukset, jotka kohdistuvat ammatilliseen koulutukseen. Tämä vaatii osaltaan voimakasta uudistumista.
Totuus on myös se, että tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Tulevaisuuden työ on jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Nuoret tarvitsevat sellaiset tiedot ja taidot, ammatilliset valmiudet ja itseluottamuksen, joilla pärjää myös työelämän muutostilanteissa. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on välttämätöntä tästäkin näkökulmasta.
Mitä muutoksia opiskelijalle?
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan uusi ammatillinen koulutus tuo joustavuutta opiskeluun, lisää valinnaisuutta, koulutukseen pääsee joustavasti läpi vuoden, opiskelijalle rakennetaan yksilöllinen opintopolku, osaamista kartutetaan tarpeen mukaan, tutkinnon voi suorittaa näyttönä ja työelämä on vahvasti mukana osaamisen arvioinnissa. Ei lainkaan huonolta kuulostavia asioita.
Valtakunnallisen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n tuore puheenjohtaja Emmi Pentikäinen muistuttaa, että ”amisreformin mukanaan tuomat joustavuuden lisääminen opiskeluun, yksilöllisemmät opintopolut ja lisääntyvä työelämäyhteys ovat asioita, jotka tasokkaasti toteutettuna lisäävät amiksen opiskelumotivaatiota”.
Leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ovat väistämättä huono asia, mutta reformi itsessään ajaa muutosta parempaan. Onnistuessaan reformi on muutos parempaan. Noin 45 prosenttia ikäluokasta aloittaa opinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeen. Muutos koskee siis suurta joukkoa nuoria.
Muutos on aina pelottavaa ja se luo ahdistusta. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön keskuudessa epävarmuus tulevaisuudesta mietityttää ja ollaan huolestuttu siitä, miten jatkossa taataan laadukas opetus ja tarvittava tuki opiskelijoille. Koulutus on perinteisesti varsin kankea ja joustamaton instituutio. Työelämässä kuitenkin kaivataan entistä enemmän joustoa ja kykyä nopeisiinkin muutoksiin. Olemme nyt uuden ja tuntemattoman äärellä.
Onko ammatillisen koulutuksen reformi siis uhka vai mahdollisuus? Vai kenties ammatillista koulutusta uhkaava mahdollisuus?
Maija Eerola
Opiskelijatoiminnan koordinaattori ammatillisessa oppilaitoksessa
Järjestö- ja nuorisotyö (YAMK) -opiskelija