”Haaveiden toteutuminen, unelmien työ”, nämä olivat ensimmäiset mietteeni viime vuoden heinäkuussa, kun sain puhelun, että hakemani matkailun lehtorin paikka Mikkelin ammattikorkeakoulussa oli minun.
Melko nopeasti ylpeys ja innostuneisuus muuttuivat kauhun sekaisiin tunteisiin, kun piti alkaa miettiä miten tuleva 175 kilometrin työmatka vaikuttaisi käytännön arkeen. Olin käynyt Mikkelissä muutaman hassun kerran ja en tuntenut sieltä ketään.
Kuitenkin jo pidemmän aikaa sitten olin asettanut uratavoitteekseni ammattikorkeakouluopettajan työn, tosin olin varautunut työskentelemään sen haaveen eteen vielä vuosia muissa tehtävissä. Näistä asetelmista intoa ja kauhua tihkuen alkoi opettajan urani Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuoden määräaikaisessa suhteessa.
Alun haasteita
Olin vasta valmistunut Hämeen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja käytännön kokemusta opetuksesta oli kertynyt vain pakollisen harjoittelun verran. Substanssi osaamiseni matkailun monipuolisista tehtävistä oli kuitenkin hyvä ja se, yhdessä uusimman pedagogisen teoriaosaamisen lisäksi, toi itselleni varmuutta, että pystyn selviämään uudesta työstä kiitettävästi.
Ensimmäinen työkuukausi meni opintojaksoja ja opetusta suunnitellessa sekä tavoitteita sisäistäessä. Suuri kiitos avusta, vinkeistä, opastuksesta kuului uusille kollegoilleni, jotka avoimesti ja kiireettömästi jakoivat moodlepohjiaan ja osaamistaan kanssani. Alun haasteisiin kuului myös kymmenet uudet ohjelmat ja käyttäjätunnukset.
Opetus alkaa
Työaikasuunnitelmani koostui pääsääntöisesti pelkästään opettamisesta, joten kursseja alkoi kerralla melko paljon ja lukujärjestys oli täynnä tunteja. Varsinaisen opetuksen alkuun ei kuulunut mitään draamaa tai ylimääräistä jännitystä, olin suunnitellut tunnit hyvin ja rakentanut materiaalia tuntieni tueksi. Opiskelijat saivat alkuun tunneilla melko tiukkaa teoriaa, mutta jo syyslomaan mennessä uskalsin itsekin rentoutua ja olla enemmän oma itseni tunneilla. Tämä näkyi varmasti myös opetuksessani.
Opettajan laskennallinen työviikko on 40 tuntia. En edes ole viitsinyt pitää tarkkaa kirjaa tehdyistä työtunneista, mutta uskon, että on ollut monia viikkoja, jolloin tuo tuntimäärä on ylittynyt reilusti. Kaikki nämä tehdyt työtunnit ovat kuitenkin olleet omaksi hyödykseni ja sesonkialalla työskennelleenä olen hyvin tottunut pitkiin työpäiviin.
Uusi vuosi ja fuusio
Tuleva fuusio, YT-neuvottelut ja monet kysymykset toivat työyhteisöön selvää epävarmuutta loppuvuodesta. Joululomalle jäädessä itsellä lomatunnelmat olivat kaukana, koska uudet opetettavat kurssit olivat selvinneet vasta muutama päivä aiemmin. Joulun pyhät pyhitin perheelle ja vapaa-ajalle, mutta muuten vapaajakso meni pitkälti uusia kurssia suunnitellessa ja miettiessä. Fuusio toi mukanaan nimen muutoksen lisäksi myös Pepin. Muutos tapahtui rytinällä ja koulutuksista huolimatta Pepin toiminta oli melkoinen arvoitus. Nyt käyttökokemusta on muutamia kuukausia ja ainakin omat kokemukseni ovat pääsääntöisesti positiivisia.
Mieleen jäänyttä
Olen päässyt opettamaan paljon ja kokeilemaan erilaisia opetusmenetelmiä, on ollut lähiopetusta, verkkokursseja, AC-luentoja, vierailuja, opetusta Kotkassa sekä erilaisia projekteja. Sisäiset koulutukset ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja tuoneet uusia vinkkejä tunneille ja opetukseen. Olen tehnyt virheitä, antanut epätarkkoja tehtävänantoja, käynyt tunnin asiat läpi vartissa ja väsyttänyt opiskelijat luennoimalla, mutta näistä kaikista virheistä on opittu jotain, jonka toivottavasti tulen muistamaan myös tulevaisuudessa.
Mennyt vuosi on kasvattanut ja kehittänyt itseäni paljon. Välillä hyvien opetustuntien jälkeen olo on ollut kuin voittajalla ja toisinaan taas kämpille päästyäni olen joutunut pohtimaan omaa osaamista, soveltuvuutta ammattiin ja muita negatiivisia tunteita. Nämä tunteet ja ajatukset kuuluvat varmastikin jokaisen uuden opettajan ajatuksiin ja saa nähdä tuleeko niihin muutosta vuosien saatossa, ehkä ei. Viime vuosi on ollut hieno kokemus, josta saan kiittää kaikkia opiskelijoita ja kollegoitani, kiitos.
Sanna Valovuori, matkailun lehtori
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu