Etätyö, etäjohtaminen, etäopiskelu, etäjuhlat, etäily. Kaikki tapahtuu nyt etänä. Kyllästyttääkö? Ei välttämättä kannata kyllästyä vielä. Ainakaan meidän, joilla on työelämää edessä.
Tuskin koskaan Suomessa on nähty sellaista työelämän mullistusta, joka olisi tapahtunut lähes yhdessä yössä. Maaliskuussa etätyö tuli rytinällä osaksi tietotyöläisten arkea, myös monelle työpaikalle, jossa sitä oli vieroksuttu vuosia.
…onko digiloikka oikea sana kuvaamaan sitä, että työvälineitä, jotka ovat olleet käytössä jo vuosia…
Etätyö tuli myös aloille, joissa sen ei näennäisesti kuviteltu olevan mahdollista. Tästä esimerkkinä opettajat. On puhuttu valtavasta työelämän digiloikasta, mutta onko digiloikka oikea sana kuvaamaan sitä, että työvälineitä, jotka ovat olleet käytössä jo vuosia, alettiin hyödyntämään niiden täydessä kapasiteetissaan? Vai oliko kyse pikemminkin kulttuurin muutoksesta?
Kevään jälkeen etätyö sanana aiheutti toisille jopa pahaa oloa, sillä työpaikalle ihmisten pariin kaivattiin todella. Mediassa pohdittiin jo, aiheuttaako etätyöaalto vastareaktion ja ilmiö jäisikin väliaikaiseksi. Tämä voi olla melkoista mutkien oikomista, kun katsoo laajempaa kuvaa.
Verottaja esimerkiksi hyväksyy jo etätyövälineiden vähennyksen ja toimitilarakentamisen hankesuunnittelu on jäissä, koska yritykset pohtivat, mikä niiden käyttöaste on tulevaisuudessa. Onkin siis äärimmäisen hyvä ainakin varautua siihen, että etätyö ja monipaikkatyö on työelämän olennainen elementti myös tulevaisuudessa.
Mitä tämä kulttuurin muutos meiltä sitten erityisesti vaatii? Me milleniaalit ja nuoremmat sukupolvet olemme eläneet pääosan elämästämme netissä ja virtuaalinen kanssakäyminen on meille luontaista. Silti virtuaalivälinein me ihmiset emme osaa vielä täysin paikata sitä kanssakäymistä, joka kasvokkain tapahtuu. Puhumattakaan vanhemmista sukupolvista, joilla työuraa on vielä jäljellä vuosia ja vuosikymmeniä, mutta joille digitaalisuus ei ole tullut osaksi arkea kasvun ohella, vaan aikuisena opetellen.
Etänä työskentely vaikuttaa erityisesti yhteisöllisyyden kokemukseen.
Etänä työskentely vaikuttaa erityisesti yhteisöllisyyden kokemukseen. Eikä yhteisöllisyys ole mikään pieni osa palapeliä, vaan merkittävässä osassa mm. luottamuksen, avoimen tiedonjaon, sisäisen motivaation ja työhyvinvoinnin ylläpidossa.
Opinnäytetyössäni tuli ilmi, että tutkimassani kohdeorganisaatiossa etänä olo on vaikuttanut yhteisöllisyyden kokemukseen ja ylläpitoon jo puolessa vuodessa. En usko, että tämä on ainoa esimerkki.
Yhteisöllisyyden ylläpito etänä on pohdinnan paikka meille kaikille, mutta erityisesti nykyisille ja tuleville esimiehille. Miten onnistumme löytämään keinoja ja kanavia välittämään etäläsnäoloa? Miten luoda organisaatioissa kulttuuria, että meillä ollaan etänä myös yhdessä? Varmaa on se, että ajatukseen ”itse aion työskennellä vain toimistolla” -asenne ei ole ratkaisu. Meidän täytyy olla luovia, keksiä uusia keinoja viestiä ja olla rohkeita menemään mukavuusalueemme ulkopuolelle, jotta pystymme ratkaisemaan näitä kysymyksiä.
Minna Siiriäinen
Varainhoitaja
Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen (YAMK)
Lähteet
Haapakoski, K. Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä – Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Humala, I. 2007. Johda verkossa: virtuaalijohtamisen monet ulottuvuudet. Helsinki: Infor.
Jyväskylän yliopisto. 2020. Etätyöskentelyyn siirtyminen erityisesti julkisella sektorilla sujunut pääsääntöisesti hyvin. Tutkimusuutinen. Saatavilla: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/05/etatyoskentelyyn-siirtyminen-erityisesti-julkisella-sektorilla-sujunut-paasaantoisesti-hyvin [viitattu 11.11.2020].
Paastela, K. 2020. Moni puurtaa nyt kotikonttorilla – Tutkija: ”Toivottavasti vanhentunut käsitys etätöistä lusmuiluna vähenee”. Helsingin uutiset. Saatavilla: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1480443 [viitattu 11.11.2020].
Primack, D. 2020. Exclusive: Mary Meeker’s coronavirus trends report. Saatavilla: https://www.axios.com/mary-meeker-coronavirus-trends-report-0690fc96-294f-47e6-9c57-573f829a6d7c.html [viitattu 11.11.2020].
Sutela, H. 2020. Kun mahdoton kävi mahdolliseksi – tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa. Blogi. Saatavilla: http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2020/kun-mahdoton-kavi-mahdolliseksi-tietotyon-yleisyys-mahdollisti-etatyon-lapimurron-suomessa/ [viitattu 11.11.2020].