Ollaan viimeisen vuoden sosionomiopiskelijoita ja aivan valmistumisen kynnyksellä, mutta haluttiin tulla kertomaan meidän harjoitteluvaihdosta Afrikassa. Tarkemmin sanottuna oltiin Tansaniassa Moshin kaupungissa, jossa pidettiin majaa vuonna 2018 tammikuusta-huhtikuuhun. 

Lentokentällä valmiina lähtöön!

Idea Tansaniaan lähdöstä syntyi Tanzania volunteersin pitämän infon kautta. Tanzania volunteers piti meille infon syksyllä 2016. Keväällä 2017 pistettiin sitten rattaita kunnolla pyörimään, kun ilmoitimme harjoittelustamme vastaavalle opettajalle et ”myö lähetää muute Tansaniaan!”. Sen suuren ilmoituksen jälkeen ei ollu enää paluuta takaisin ja harkkavaihdon toteutuminen kävi päivä päivältä konkreettisemmaksi. Kaks vuotta harjoittelun jälkeen ei olla kyllä päivääkään kaduttu päätöstä lähteä harkkaan ulkomaille.

Meidän pikkuinen huone.

Matkaan lähdettiin 1.1.2018. Reilu 13 tunnin lentojen jälkeen oltiin saavuttu Kilimanjaron kansainväliselle lentokentälle, ja kunhan viisumiasiat oli saatu kuntoon, oli edessä vielä noin parin tunnin ajomatka Moshiin. Moshissa majoituttiin Tanzania volunteersin talolla. Talolla majoittui myös muita opiskelijoita, jotka olivat tulleet suorittamaan harjoitteluvaihtoa sekä vapaaehtoisia. Parhaimmillaan talolla majoittui yli 20 ihmistä neljästä eri maasta. Talolla majoituttiin 1–4 hengen huoneissa ja siellä meille tarjottiin ruoka kolmesti päivässä (aamupala, lounas, päivällinen). Talolla oli kaikki fasiliteetit kunnossa, sieltä löytyi länsimainen wc, suihku, sähkö ja internet-yhteys vaihtelevalla taajuudella. Talon työntekijät pitivät myös hyvää huolta siitä, että sopeuduttiin Tansaniaan. He kyselivät päivittäin kuulumisia ja heille pystyi kertomaan helposti, jos jokin asia askarrutti. Ja saatinpa talon puolesta myös lemmikkejäkin – kissa, kilpikonnia, koiria, aasi, liskoja, hämähäkkejä…

Yksi monista lemmikeistämme.

Meidän arkipäivät kuluivat harjoittelupaikassa, mutta viikonloppuisin käytiin kaupungilla kaupassa tai syömässä ravintolassa. Viikonloput olivat myös virallisia pyykinpesupäiviä. Siellä kyllä oppi nyrkkipyykin salat ja likapyykkiä jynssättiin maan p**kuleen kovasti, jotta seuraavalle viikolle oli taas puhtaat työvaatteet.

 

 

Alkuun pestiin pyykit kumihanskojen kanssa, mutta ne saivat jäädä aika nopeasti pois epäkäytännöllisyyden vuoksi.

Harjoittelu suoritettiin paikallisessa päiväkodissa nimeltä Ludao daycare center. Päiväkoti oli maksullinen, joten sen lapset tulivat hieman varakkaammista perheistä. Ludaossa lapsilla oli päiväkotipuvut, vähän niin kuin koulupuvut, ja ne olivat väreiltään kelta-viininpunaiset. Lapsia oli päivittäin paikalla vaihtelevasti 10-25 ja i’iltään lapset olivat 0-6-vuotiaita. Päiväkodissa ei ollut erikseen pienten tai isojen ryhmää vaan kaikki olivat sulavasti sekaisin samassa ryhmässä.

Päiväkodissa lapsille opetettiin swahilia, englantia, numeroita, värittämistä ja laulamista opettajan mielenkiinnon mukaan. Luokkahuoneen seinällä oli lukujärjestys, mutta harvoin päivät menivät sen mukaisesti. Pääsimme myös itse opettamaan lapsille numeroita ja kirjaimia ja jopa swahilin kieltä, vaikka emme itse sitä osaakaan.

Lauluhetki meneillään.

Päiväkodissa lapsille tarjottiin aamupuuro/velli ja lounas. Päiväkodin henkilökuntaan kuului kahden opettajattaren lisäksi oma keittäjä/yleisnais Jantunen, kuka piti huolta ruokapuolesta sekä yleisestä järjestyksestä. Keittiön ja luokkahuoneen lisäksi päiväkodissa oli vessat, lepohuone sekä etu- ja takapiha. Pihalla oli keinuja, lihasvoimalla toimiva karuselli, liukumäki ja hiekkalaatikko. Lisäksi lapsilla oli leluina muun muassa palloja, pyöriä ja palikoita. Lasten ehdoton suosikkileikki kaikesta lelumäärästä huolimatta tuntui kuitenkin olevan Aa ram sam sam-sylileikki ja muut laululeikit.

 

Takapihan leikkipaikat

Kerkesimme harjoittelun lomassa käydä myös erilaisilla retkillä. Kävimme safarilla, kuumilla lähteillä, kahviplantaasilla, päiväretkellä vesiputoukselle, äänestämässä Suomelle uutta presidenttiä Arushassa sekä muutamalla paikallisella torilla. Safarille lähdimme heti vaihtomme alussa, ja vietimme siellä kaksi päivää ja yhden yön. Näimme muun muassa kirahveja, norsuja, puhveleita, leijonia, pahkasikoja, seeproja ja kiikareilla jopa yhden harmaan möntin, jota myös sarvikuonoksi kutsutaan. Kaikista tekemistämme retkistä safari oli molempien suosikki, sillä siellä pääsi livenä näkemään Avarassa luonnossa nähtyjä eläimiä. Norsun ja leijonan näkeminen lähietäisyydeltä on uskomattoman vaikuttava kokemus!

Kilimanjaro <3

Harjoitteluvaihdon kautta saa hienoja kokemuksia, jotka voivat muuttaa omaa maailmankatsomusta. Lisäksi harjoitteluvaihdon siivellä voi lähteä käymään paikoissa, jonne ei muuten ehkä tulisi lähdettyä. Esimerkiksi on todennäköistä, ettemme itse olisi ilman harjoitteluvaihtoa lähteneet käymään Moshissa, Tansaniassa saati Afrikassa. Lisäksi vaihtoon lähtöä helpotti avustusten saaminen koululta ja eri säätiöiltä, joten matka oli melkeen puol ilmanen!

Suosittelemme harjoitteluvaihtoa lämpimästi, mikäli sellainen yhtään houkuttelee!

 

 

<3:lla Paula ja Justina, vielä hetken aikaa sosionomiopiskelijat Kotkasta

Jaa sivu