Jenni Gröhn-Lampinen opiskelee Xamkin Kotkan kampuksella energiatekniikkaa. Kestävä kehitys ja puhdas tulevaisuus merkitsee Jennille paljon. Koulutus antaakin mahdollisuudet työskennellä tulevaisuudessa näiden asioiden parissa. Lue Jennin mietteitä ilmastonmuutos-kurssin sisällöistä ja lopputyön aiheesta: Hiilineutraali Kotka.

Jenni Gröhn-Lampinen esitteli ilmastonmuutos-kurssin lopputyönsä XLab Kotkassa.

Osallistuit ilmastonmuutos-kurssille. Millaista se on ollut?

Mielestäni kurssi oli erittäin hyödyllinen ja vastaavanlaisen voisi sisällyttää jokaiseen koulutusohjelmaan, muokaten sisältöä hieman ko. alaan sopivaksi. Ilmastonmuutokseen liittyen mediassa pyörii kaikenlaista uutisointia joka on monesti värittynyttä suuntaan tai toiseen, tällä kurssilla tieto oli mielestäni puolueetonta ja todenmukaista. Sain vastauksia moniin mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin, sekä lisämotivaatiota oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kurssin aikana heräsi myös valtavasti lisää kysymyksiä, joita olen selvitellyt omatoimisesti pitkin kevättä. Suosittelen kurssia kaikille, ehdottomasti.

Miten ilmastonmuutos ja sen torjuminen on tullut muutoin esille opiskeluissasi?

Energiatekniikan opinnoissa aihe on jollain tavalla läsnä kaikessa, jos asian haluaa näin nähdä. Minä näen asian niin, että esimerkiksi energiatehokkuus ja resurssien tehokas hyödyntäminen ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja puhtaampaan tulevaisuuteen pyrkimisessä. Tällä alalla on paljon potentiaalia päästöjen vähentämiseen ja tämä tulisi kasvavassa määrin ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Myös yhteistyö työelämän kanssa olisi ensiarvoisen tärkeää tässä asiassa.

Mikä oli kurssin lopputyön aiheesi? Ja kertoisitko siitä?

Seminaarityön aiheena minulla oli Hiilineutraali Kotka 2030 (HINKU) – vaihtoehtoiset polut. Meille oli valmiiksi listattu aiheet joista sai valita omasta mielestään kiinnostavimman tai vaihtoehtoisesti keksiä aiheen itse. Valitsin kyseisen aiheen koska olen kiinnostunut kotikaupunkini asioista ja siitä, kuinka ilmastoasiat otetaan huomioon mm. päätöksenteossa.

Kotka on liittynyt Hiilineutraalien kuntien (HINKU) -verkostoon tämän vuoden huhtikuussa ja näin ollen Kotkan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) oli tehnyt laskelmat Kotkan päästöistä vuosilta 2007- 2016 ja esimerkkilaskelman siitä, miten päästövähennykset voisivat jakautua eri sektoreiden välillä. Valikoin tarkasteluun muutaman sektorin ja mietin, mitkä voisivat olla vaihtoehtoiset päästöjenvähennys jakaumat näillä sektoreilla niin, että päästövähennykset kokonaisuudessaan kuitenkin pysyisivät samalla tasolla.

Mitä pitäisi mielestäsi Suomessa tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi paremmin?

Mielestäni Suomessa on tehty jo paljon, niin TKI-toiminnassa kuin myös käytännön tasolla. Suomen pitäisi muistaa, että olemme monia muita maita edellä ilmastonmuutosasioissa ja sen sijaan, että ruoskimme itseämme jatkuvasti parempiin suorituksiin, tulisi meidän markkinoida osaamistamme muille maille, jotta hekin onnistuisivat vähentämään päästöjään. Maailman mittakaavassa Suomen päästöt ovat niin pieni osa, että voimme vain toimia hyvänä esimerkkinä muille ja tarjota osaamistamme ilmastoasioissa, jotta ilmastonmuutosta saataisiin torjuttua. Suomen nollapäästöillä ei maailmaa pelasteta, vaan siihen vaaditaan maailmanlaajuista yhteistyötä.

Kiitos haastattelusta ja tsemppiä opintoihin!

 

Jaa sivu