Lempisanontani ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen” viestii sitä, että mielestäni joskus on ihan hyväksyttävää olla tyytymätön. Olen keskustellut monen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän kanssa, joka on kokenut olleensa hankala esimiestään kohtaan niissä tilanteissa, joissa on rohkeasti sanonut poikkeavia mielipiteitään ääneen.
Tuollaisessa tilanteessa pyydän hankalaksi itsensä kokemaa henkilöä pohtimaan, mitä tuon ”hankaluudeksi” tulkitun mielipiteen taustalla on. Onko mielipiteen ydintarkoitus parantaa omia, esimiehen tai organisaation toimintatapoja, korjata vääryyksiä tai saada ansaittua huomiota tai apua?
Jos näin on, avaan aina keskustelun siitä, että kehittyäkseen tai asioita muuttaakseen on hyvä olla tyytymätön. Työn merkitykselliseksi kokeva työssään innostunut työntekijä voi rohkeasti olla tyytymätön, koska se ei ole aina negatiivisuuteen johtava tunnetila. Parhaimmillaan se saa positiivisia ja tarpeellisia muutoksia aikaan sekä esimies-, organisaatio- että henkilökohtaisella tasolla.
Aloitin YAMK-opintoni sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) viime vuoden tammikuussa. Tiesin jo opintojeni alussa olevani kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden lisääminen ja työelämän laadun kehittäminen ovat suuria mielenkiintoni kohteita, ja haluan tulevaisuudessa työskennellä niiden parissa. Tämänhetkiset poikkeusolot haastavat sosiaali- ja terveysalaa, ja siitä syystä koen, että opinnäytetyöstäni ja näistä opinnoista syntynyttä osaamistani työssä innostumiseen ja työn imun lisäämiseen tarvitaan.
Valmistuin sairaanhoitajaksi seitsemän vuotta sitten, ja vuosien aikana minulle on kertynyt kokemusta sosiaali- ja terveysalan kentältä erilaisten ihmisten kanssa työskentelystä. Kokemuksia on kertynyt erilaisista asiakkaista, kollegoista, esimiehistä ja työyhteisöistä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Kokemukset ovat olleet laidasta laitaan.
…esimiehellä on aina ollut suuri vaikutus siihen, miten itse olen henkilökohtaisesti töissä voinut ja millaiseen työssä innostumiseen työpaikan kulttuuri on antanut ”luvan” ja mahdollisuuden.
Olen aina pitänyt esimies- ja johtotyötä merkityksellisenä ja uskonut, että hyvä esimies voi olennaisesti vaikuttaa alaistensa hyvinvointiin. Toki työntekijä itsekin kantaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Voin kuitenkin sanoa, että esimiehellä on aina ollut suuri vaikutus siihen, miten itse olen henkilökohtaisesti töissä voinut ja millaiseen työssä innostumiseen työpaikan kulttuuri on antanut ”luvan” ja mahdollisuuden.
Tällä hetkellä jo yli vuoden ajan työstämäni opinnäytetyö käsittelee työn imua ja työssä innostumista sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön teko alkoi tammikuussa 2020 tarkasteltuani Xamkin hallinnoimaa hanketarjontaa ja löysin Tukea tuottavuuteen – sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU) -hankkeen. Ajatus opinnäytetyön teosta koulun hankkeen parissa tuntui kiinnostavalta ja merkittävältä. Tavattuani hankkeen projektipäällikön ja kuultuani hankkeesta tarkemmin tiesin tämän olevan se juttu, jonka parissa haluan ehdottomasti työskennellä.
Opinnäytetyöhöni kuuluu olennaisena osana TUTU-hankkeen suorittamien QWL (Quality of Working Life) työelämän laatukyselyjen vastausten analysointi. Hankkeen järjestämät QWL-kyselyt suoritettiin vuoden 2020 alussa, ja ne kohdistettiin kymmenelle eri organisaatiolle Etelä-Savon alueella. Analysoimalla opinnäytetyössäni QWL-kyselyvastauksia tavoittelin tietoa siitä, mitkä tekijät lisäävät ja mitkä heikentävät työn imua ja työssä innostumista. QWL-vastausten analysoinnin lisäksi toteutin opinnäytetyössäni TUTU-hankkeeseen osallistuneiden organisaation esimiehille teemahaastattelun, jonka avulla pyrkimykseni oli kartoittaa tarkemmin, millaisia näkemyksiä esimiehillä on työn imusta ja työssä innostumisesta.
Opinnäytetyössäni esitellään näkemyksiä siitä, kuinka hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi
Opinnäytetyössäni esitellään näkemyksiä siitä, kuinka hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi, ja työn nimeksi tuli INNOSTUTAAN TYÖSTÄ – henkilöstötuottavuutta sosiaali- ja terveysalalle työn imun ja työssä innostumisen kautta.
Tänä päivänä sosiaali- ja terveysala monien muiden alojen tavoin elää myllerryksessä vallitsevan COVID-19-viruksen vuoksi. Hyvän ja toimivan esimiestyön merkitys korostuu entisestään. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan innostuneita ja työn merkitykselliseksi kokevia esimiehiä ja työntekijöitä. Olen hämmästellyt, kuinka opinnäytetyöni aihe valikoitui näinkin osuvaksi jo ennen kuin koko pandemia oli tietoisuudessamme.
Työssä innostuminen vaatii innostuneita esimiehiä ja esimerkin näyttämistä.
Työssä innostuminen vaatii innostuneita esimiehiä ja esimerkin näyttämistä. Toivoisin esimiesten pohtivan tarkemmin työssä innostumista. Työssä innostumisen lisääminen ei tutkimusten perusteella ole aina resurssi- tai budjetointikysymys, vaan liittyy pikemminkin arvostukseen, työntekijän kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja ennen kaikkea esimerkin näyttämiseen.
Pohdi omaa innostustasi, oletko innostunut työssäsi?
Haastaisinkin nyt sinut, mahdollisesti tätä kirjoitusta lukeva esimies. Pohdi omaa innostustasi, oletko innostunut työssäsi? Jos et, minkä ajattelisit olevan sen taustalla ja voitko tehdä asialle jotain? Voisitko kääntää innottomuuden ja mahdollisen tyytymättömyyden positiiviseen perspektiiviin: et ole tyytyväinen, mutta se kertoo mahdollisuudestasi kehittyä! Esimerkilläsi voit vaikuttaa myös alaisten innostuneisuuteen.
Hankkeen parissa työskentely on ollut aivan mahtavaa ja suosittelen sitä kaikille! Olen todella innostunut TUTU-hankkeesta ja sen avaamista ovista omaan opinnäytetyöhön, ammatilliseen kehitykseen ja urani jatkolle. Se on tehnyt minusta omalla tavallani tuottavamman, koska opinnäytetyöstä innostuneena ja aiheen merkitykselliseksi kokevana jaan tietoa eteenpäin sosiaali- ja terveysalalla.
Innostuneena olen löytänyt oman työni merkityksen – näin ollen olen tuottava.
Sonja Ahonen
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK)
Mikkeli
Opinnnäytetyö: INNOSTUTAAN TYÖSTÄ – henkilöstötuottavuutta sosiaali- ja terveysalalle työn imun ja työssä innostumisen kautta. Opinnäytetyön toimeksiantajana TUTU-hanke, Xamk.