Miia Kierikki-Malinen toimii fysioterapeuttina Savonlinnan keskussairaalassa. Näin hän kertoo opiskelustaan:

Lähdin opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa, koska halusin tietoja ja taitoja oman ammattini vastuualueiden kehittämiseen. Tutkinto lisää laaja-alaista ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon alasta kokonaisuutena ja sen yhteiskunnallisesta asemasta.

Toki koulutus antaa hyviä perustaitoja esimerkiksi esimiehenä toimimiseen, jos on siitä kiinnostunut. Muutamat opiskelutovereistani ovat valmistumisemme jälkeen työskennelleet esimiehinä.Opintojen aikana tehtävät kehittämistyöt ovat suoraan tehtävissä omalle työpaikalle, joten pääsääntöisesti työnantajakin hyötyy opiskelusta jo opintojen aikana.

Opiskelu antoi uusia uraideoita

Tutkinnon myötä ammatillinen verkostoni laajeni siten, että sain mahdollisuuden toimia fysioterapian opettajan sijaisena ja sitä myötä innostuin jatkamaan opiskelua opettajan pedagogisten opintojen parissa.

Uusi toimintamalli lasten fysioterapiaan

Konkreettisia työvälineitä sain oman opinnäytetyöni ja erään toisen kehittämistyön kautta lasten fysioterapeuttina toimimiseen. Opiskelun aikana tapahtui mielestäni myös henkistä kasvua. Opiskelu toimi ehkä jonkinlaisena buusterina sille. Oivalluksia, isompia ja pienempiä, syntyi opiskelun aikana. Arvostus omaa työtä kohtaan lisääntyi, ja toisaalta uteliaisuus uuden oppimiseen.

Opintojen aikana käynnistimme työpaikallani uuden toimintamallin, jossa pienten lasten asioihin perehtyneet fysioterapeutit jalkautuvat lastenneuvoloihin tarvittaessa terveydenhoitajien tai neuvolalääkärien pyynnöstä. Nykyinen kollegani ja edeltäjäni olivat konsultaatiomallia pohtineet jo aiemmin, mutta se oli jäänyt ideavaiheeseen usean vuoden ajaksi. YAMK-koulutuksen aikana sain tukea ja neuvoja sekä pönkitystä rohkeuteen lähteä ehdottamaan uutta tapaa tehdä työtä. Toimintamalli otettiin avoimesti vastaan ja se toimii edelleen. Minulla on tunne, että meidän fysioterapeuttien apua tarvittiin. Uskon, että vastaavaa kokeilun halua olisi monellakin työntekijällä, mutta rohkeutta ja toisaalta aikaa suunnitteluun saattaa puuttua.

Työn, opiskelun ja perheen pystyy yhdistämään

Ensisijaisesti olin opintojen ajan osittaisella hoitovapaalla tekemällä 75 %:sta työaikaa, sillä esikoiseni aloitti peruskoulun ja 2 vuotta nuorempi veljensä sitten perään. Pystyin sovittelemaan siksi työn ja perhe-elämän aika hyvin yhteen. Varmaan kokoaikainenkin työssä käyminen olisi onnistunut. Opintovapaalla en ollut lainkaan YAMK-opintojen aikana. Nyt opettajan pedaopintoja suorittaessani kyllä käytän opintovapaamahdollisuuttakin.

Kannattaa tarttua tilaisuuteen

Kannustan ehdottomasti opiskelemaan, jos sellainen mahdollisuus on. Kaikkea opiskelun antamaa uutta antia on mahdotonta sanoittaakaan, eikä sitä saa kerrotuksi ansioluettelossa. Silti oikeasti merkittävää työelämätaitojen ja ajattelun muutosta tapahtuu opiskelun myötä. Uskon vahvasti, että esimerkiksi nykyajan voimakkaissa työelämän muutostuulissa selviytyminen on lisäkouluttautumisen myötä helpompaa. Kouluttautuminen kasvattaa niin monella tapaa ja toki saattaa avata myös uusia uraovia.