Reilu puoli vuotta on jo vierähtänyt YAMK-opinnoissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutuksi on tullut lähestyvän deadlinen ahdistus ja paniikki, samoin VR:n ja Onnibussin aikataulut ja hinnat väillä Helsinki – Savonlinna. Koti ja perhe ovat Espoossa, vanhempani ja lapsuudenkotini Mikkelissä, koulu Savonlinnassa.
opiskelijat voivat asua eri puolilla suomea
2000-luvun alussa sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen opiskelumaailmassa on tapahtunut paljon muutoksia. Ryhmätöitä tehdään edelleen, mutta muutos aikaisempaan opiskeluun on, että enää ei tarvitse nähdä vanhanaikaisesti nokikkain. Opiskelijat voivat asua eri puolilla Suomea, tehdä ryhmätöitä ja muita koulujuttuja mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Erilaiset sähköiset välineet ovat mahdollistaneet sen, että Espoosta voi käydä koulua Savonlinnassa.
Lähiopiskelupäivinä pidän tukikohtaani Mikkelissä vanhempieni luona, Mikkelistä bussit vievät kohti Savonlinnaa. Puolentoista tunnin bussimatkan suuntaansa voi käyttää hyödyksi orientoitumalla opiskelupäivään, lukemalla tenttiin tai valmistelemalla tehtäviä. Myönnän, että joskus vähän väsyttää ja saatan ottaa nokoset tai muuten vaan rentoutua.
Haastavinta on löytää aikaa
Aikaisempaa tutkintoa opiskellessani elämäntilanteeni oli erilainen. Tentteihin luin illalla tai yöllä. Tein töitä opiskelujen ohella. Nyt palapelissä on enemmän palasia, joista yhdistellä toimiva kokonaisuus. Töissä pitää käydä, perhe vaatii oman osuutensa, kotiakin pitää välillä siivota. Ensimmäinen syksy menikin kaikkeen tähän uuteen totuttelussa.
Ehkä haastavinta on ollut sopivan ajan löytäminen, milloin kirjoittaa esseitä ja muita koulutehtäviä. Olin asennoitunut opiskelemaan yöllä vanhasta tottumuksesta, kunnes totesin, että työpäivän jälkeen ajatus ei oikein kulje ja kroppakin huutaa nukkumaan. Jo opiskelun alkuvaiheessa päätin, että työnteko ei saa kärsiä opiskelun takia. Kokeilin viikonloppuja. Toimii välillä, mutta ei pysyvänä osana viikkosuunnitelmaa, ainakaan perheen mielestä. Aamuisin olisi energiaa, aika vaan on kortilla. Toimivin tyyli taitaa olla sopiva sekoitus vähän näitä kaikkia. Kevään ajan teen 4-päiväistä työviikkoa, mikä auttaa suunnattomasti. Paine viikonlopun opiskelusta kevenee. Mukava on keskittyä joskus tehtäviin useamman tunnin ajan putkeen.
Onko tässä mitään järkeä?
Välillä saattaa häivähtää ajatus, onko tässä mitään järkeä. En ole vielä keksinyt yhtään tarpeeksi pätevää syytä, miksi ei olisi. Opiskelu on hyvä syy vierailla lapsuuden maisemissa säännöllisesti, mukana kulkeva päiväkoti-ikäinen lapsi pääsee isovanhempiensa luokse. Opiskelu tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä työelämässä ja voi avata uusia ovia. Itsestään löytää myös uusia puolia. Aina ei ole mukavaa. Aika usein joutuu mukavuusalueensa ulkopuolelle. Sinnehän minä itse halusin.
Paula Rannanheimo, sairaanhoitaja
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu