Kirjoitin viimeksi asumisestani opintojeni aikana. Samalla toin ilmi yhden Kouvolan suurimmista vahvuuksista opiskelija kaupunkina: edullinen vuokrataso. Mutta edullinen vuokrataso ei ole syy sille, miksen jo suunnittele pois muuttoa näin valmistumisen kynnyksellä. Suurin syy siihen on se, että jossain kohtaa rakastuin Kouvolaan.
Olen maaseudun kasvatti ja en koskaan inhonnut maalla asumista. Pidin kyllä myös isoista kaupungeista, mutta en niiden ihmispaljoudesta. Minulle Kouvola on täydellinen välimuoto, sillä kaupunkina se on rauhallinen.
Eräs luokkalaiseni ihasteli Kouvolan lyhyitä jonoja. Usein ei tarvitse jonottaa ja silloinkaan jonot harvemmin ovat turhan pitkiä (paitsi silloin, jos baari ei ole varannut tarpeeksi työntekijöitä opiskelijabileisiin). Sama ilmiö on myös liikenteessä.
Heittäessämme toisen paikkakunnan opiskelijoita juna-asemalle koulutuspäivien jälkeen muistan elävästi ihmetelleeni pientä ruuhkaa keskustassa. Arvatenkin pienen Kouvolan ruuhka voi tuntua rauhalliselta suuren kaupungin asukkaasta. Paitsi pelipäivien ruuhka, jonka kohtasin viime kesänä, on jo samaa luokkaa, kun aamukahdeksan ruuhka oli Lahdessa asuessani.
Koska olen kasvanut kirjaimellisesti keskellä metsää ja peltoja, on luonto minulle edelleen tärkeä asia. Siksi tunsin oloni niin kotoisaksi ja rauhalliseksi Kuusankoskella ja siksi myös hämmästelen päivittäin nykyisen asuntoni sijainnin täydellisyyttä.
Vaikka asunkin nykyään Kouvolan keskustassa voin nyt tätä juttua kirjoittaessanikin vilkuilla ikkunasta ulos ja nähdä ison metsäisen kukkulan. Jos tahtoisin lenkkeillä olisi vieressäni myös pururata.
En tule koskaan ymmärtämään ihmisiä, jotka pitävät Kouvolaa betonisena. Jos poistun asunnostani melkein mihin tahansa suuntaan niin muutaman korttelin säteellä on puisto. Kävelykatu Manskin vieressä on puisto, sitä melkein vastapäätä on puisto, sen viereisen puiston vastapäätä on parkkipaikan ja parin talon takana toinen puisto. Oikeastaan samaisen puiston suunnalla on yksi neljäskin kiva puisto. Pitääkö jatkaa pidemmälle?
Kaikki on kiinni näkökulmastaan, ja jos päättää pitää katseensa kiinni betonirakennuksissa, niin ei ihme, ettei huomaa kaikkea vihreää sen ympärillä. Opin itse tämän asuessani Lahdessa, sillä minulla meni kuukausia ennen kuin tajusin, että Lahti on aika kaunis kaupunki. Ihan vain koska tajusin muuttaa näkökulmaani.
Ollessani teini äitini ajeli kerran varta vasten Kouvolan kampuksen ohi, jotta näkisin sen. Muistan jo tuolloin katsoneeni sitä ihaillen. Kun muutamaa vuotta myöhemmin palasin pääsykokeiden merkeissä, leimaantui kampuksemme mielessäni Suomen kauneimmaksi.
Kouvolan kampuksen päärakennus on osa vuoden 1913 kasarmialuetta. Samoin on paraatikentän toisella puolella sijaitseva Meduusa studio, jota on myöhemmin laajennettu. Ei ihme, että vanhalla kasarmi alueella kummittelee. Tai no Meduusalla ainakin.
Kouvolan kampus on ainakin Mikkeliin verraten pieni. Siinä ei tosin ole mitään pahaa, ainakaan en ole Kouvolassa eksynyt kertaakaan. Kampuksen pienuus näkyy myös monella muulla tapaa. Missään ei ole ahdistavaa ihmispaljoutta, on helppo tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja kaiken kaikkiaan vallitsee kiva yhteishenki.
Erikoisinta Kouvolassa opiskelijakaupunkina on se, miten tuntui kuin olisin muuttanut tuttuun kaupunkiin rinnakkaiseen todellisuuteen. Opiskelijan arki on usein aika erilainen kuin esimerkiksi työssäkäyvän tai koululaisen. Iso osa elämästä pyörii opiskelukavereiden ja opiskelun ympärillä.
Nyt kun olen melkein valmistunut ja irtautunut opiskelijaelämästä enemmän alkaa kaupungin todellisuuskin vaihtua. Ei kuitenkaan pahalla tavalla.
Kouvola ei ole ehkä tapahtumarikkain ja menevin kaupunki. Eikä ainakaan suurkaupunkia rakastavalle mieluisa, samaan tapaan kuin maaseudun rauhaa rakastavan on vaikeampi sopeutua suurkaupunkiin. Kouvola on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia ja tekemistä, kunhan vain jaksaa hieman tutkia. Jos se tuntuu kaupunkina ankealta, niin kannattaa tutustua VisitKouvolan sivuihin ihan paikallisenakin.
Kouvola ei ole nostanut statustaan mielessäni kuitenkaan pelkästään perspektiivini muutoksella, vaan asioita on myös konkreettisesti tapahtunut. Kävelykadun remontti teki keskustasta toviksi ankeamman, mutta oli se sen arvoistakin.
Kesällä töissä sain virnuilla, kun lapset onnessaan leikkivät suihkulähteellä ja tunnelmoida hyvää musiikkia. Syksyllä puolestaan tajusin, kuinka hyvin meillä puistoja ja katuja hoidetaan kahlatessani lehtien peittämillä kaduilla Helsingissä.
Kouvolasta liikkuu kaikenlaista negatiivista, mutta mikä vain paikka on ikävä, jos sen päättää olevan. Toisaalta iso osa näistä jutuista on melko pohjattomia (kuten betonin määrä) ja täysin omasta näkökulmasta kiinni. Myös omilla mieltymyksillä on hurjasti merkitystä, sillä toinen voi kaivata liikenteen hälyä, kun toinen nauttii hiljaisuudesta. Ainakin rauhallisessa kaupungissa on ollut paljon tilaa kasvaa henkisesti.
Tiesitkö muuten näitä faktoja Kouvolasta?
- Toukokuussa 2018 Ilta-Sanomat kertoivat Kouvolan olleen 2000-luvun kuumin kaupunki Suomessa.
- Kouvolassa sijaitsee UNESCON maailman perintökohde.
- Kouvolassa on kaikkiaan 458 järveä.
- Kouvolassa järjestetään kesällä 2019 asuntomessut Kymijoen rannan tuntumassa.
- Kouvolasta pääsee helposti junalla visiitille eripuolille Suomea. Helsinkiin junamatka kestää 1-2 tuntia riippuen junasta.
- Kouvolassa on ainakin 11 luontopolkua ja 17 luonnonsuojelualuetta. Yksi näistä on Niivermäen luonnonsuojelualue, joka sijaitsee aivan kauppakeskus Veturin kupeessa.
- Kouvolassa on yli 200 hehtaaria rakennettuja puistoja.
– Annu Tanska
Kirjoittaja on Xamkin tradenomiopiskelija Kouvolasta.