Ensimmäiset data-analytiikka tradenomit
Olen ensimmäisen vuoden data-analytiikan opiskelija, ja koulutushaaramme on ensimmäinen laatuaan. Opettajat ja opiskelijat mukaan lukien voin todeta, että ryhmämme ilmapiiri on uudessa koulutuksessa vielä omaa identiteettiään hakeva. Tulevaisuus näyttää, millaiseen muotoon koulutuksemme asettuu.
Voin hyvin kuvitella, että data-analyytikon rooli työelämässä on olla viestin viejänä datan ja yritysjohdon välillä. Datalla on tarina kerrottavanaan, jonka yritysjohto haluaa kuulla. Analyytikon tehtävä on etsiä se ja välittää eteenpäin.
Datalla on tarina kerrottavanaan, jonka yritysjohto haluaa kuulla. Analyytikon tehtävä on etsiä se ja välittää eteenpäin.
Viestintää?
Viestintä (esiintyminen tai kirjallinen) visualisoinnin tukena on data-analyytikon ensisijainen väline tarinan välittämiseen. Tilastoilla, todennäköisyyslaskemilla ja muilla alamme työvälineillä saa tarvittaessa aikaan numeroviidakon, jonka selvittämiseen tarvitsee palkata muutama ylimääräinen analyytikko.
Olennaisin viestinnän taito alallamme on siis huolellinen tiivistäminen. Parhaimmillaan hyvä analyytikko saa tiivistettyä olennaisen informaation selkeään muotoon ja riippumatta vastaanottajan tietotasosta tilastotieteiden parissa. Viesti tulee ymmärretyksi.
Vuorovaikutusta?
Analyytikon ammattitaitoon kuuluu myös kyky kuunnella ja sisäistää, mitä johtoportaassa halutaan todella tietää ja mitkä asiat ovat toimialan kannalta olennaisimmat.
Vuorovaikutussuhteen kasvaminen ja luottamuksen rakentuminen johdon ja analyytikon välillä on ratkaisevaa työssä menestymisen ja kasvamisen kannalta.
Tämän kaltaisiin pohdintoihin päädyin asiaa tuumailtuani, omakohtaista kokemustahan minulla ei vielä alalta ole.
Mielenkiinnolla jään odottamaan alamme käytännön harjoituksia yritysmaailmassa. Ja kuten muissakin taidoissa, myös viestinnässä harjoitus tekee mestarin.
Tarmo Pöyhönen, liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi, tradenomi (AMK)