Xamkin muodin ja puvustuksen opiskelija Benita Leppänen suunnittelee parhaillaan linnanjuhlapukua kansanedustaja Paula Werningille. Asiakaslähtöisessä suunnittelutyössä kiteytyvät niin asiakkaan kuin suunnittelijankin toivomukset puvun lopputuloksesta. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että puku on juuri kantajansa näköinen ja edustaa asianmukaisesti juhlan arvoa. Opiskelijalle kokemus mahdollistaa ainutlaatuisen ja unohtumattoman oppimiskokemuksen käytännön suunnittelutyöstä.  

 

Benita Leppänen on opiskellut nyt kolmen vuoden ajan Muodin ja puvustuksen opintoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tätä ennen vaatetusompelijan ja stylistin ammattitutkinnon opiskellutta suunnittelunalkua, on aina kiinnostanut vaatetusala ja muoti. Intohimon kohteiksi on vuosien saatossa valikoitunut todelliseen elämään, todellisille henkilöille kohdistettu pukeutuminen. Nyt Leppänen pääsee toteuttamaan ensimmäisen asiakaslähtöisen suunnitteluprojektinsa, kun hän valikoituu linnanjuhlapukuyhteistyön vastaavaksi suunnittelijaksi.  

                                   

Linnanjuhlapukua suunnitellaan ensimmäisen kauden kansanedustaja Paula Werningille. Ennen huhtikuuta 2019 Werning on tehnyt pitkän uran sairaanhoitajana. Nykyisin Kymenlaaksossa, Kouvolassa, asuva kansanedustaja asui ennen Xamkin toisessa kampuskaupungissa Mikkelissä. Ensimmäisten linnanjuhlien lähestyminen tarkoittaa Werningille montaakin asiaa. Yksi näistä on Linnan juhlien puku, jonka hän halusi edustavan paikallista designia, omaa vahvaa ja persoonallista tyyliään ja olevan sellainen, joka jää unohtumattomana mieleen. Linnan juhlat Werning nimeää syystäkin Suomen arvokkaimmaksi ja merkittävämmäksi juhlaksi ja kertookin haluavansa puvun edustavan asianmukaisesti juhlan arvoa. Yhteistyö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa lähti liikkeelle Paulan ajatuksesta hyödyntää juuri paikallista suunnittelutyötä. Vaihtoehtoja pohtiessa mieleen juolahti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja sen tarjoama Muodin ja puvustuksen koulutusala. “Ajatus siitä, että puvulla voidaan samalla tuoda esiin tätä älyttömän hienoa oppilaitosta, kiehtoi minua”, Werning kertoo.  

 

Kansanedustaja Werningin osalta kaikki alkoi internetsivuja ja erilaisia juhlapukusivustoja selaillessa. Samalla osviittaa tulevasta puvusta loivat jo kotoa löytyvät iltapuvut, jotka antoivat vihiä siitä, millaiset mallit itselle sopivat. Paulalle muodostui nopeastikin visio puvun väreistä ja sen kokonaisilmeestä. Tätä visiota lähdettiin työstämään suunnittelijan kanssa ensin sähköpostin välityksellä. Ensimmäisellä tapaamiskerralla katsottiinkin jo luonnospiirroksia, joiden pohjalta suunnittelijalle voidaan kertoa omista intresseistä tarkemmin. Tärkeäksi Werning on kokenut alusta alkaen rehellisyyden ja suoran kommunikoinnin suunnittelijalle. Kertomalla omista mielipiteistä ja mieltymyksistä mahdollisimman suoraan, voidaan varmistaa se, että puku todella vastaa omia toiveita.

“Luotan suunnittelijan asiantuntijuuteen, mutta minulle on äärimmäisen tärkeää, että puku on juuri minun näköiseni.”, Paula kertoo.  

Suunnittelijan osalta kaikki lähtee asiakaslähtöisessä suunnitteluprosessissa kommunikoinnista asiakkaan kanssa. Tätä kommunikointia vaalitaan läpi prosessin. “Jokaisessa vaiheessa on tärkeää kuulla asiakkaan näkökulmia ja toiveita. Vain tällöin puvusta on mahdollisuus luoda hänen näköisensä”. Leppänen kertoo. Toisaalta myös suunnittelijan kädenjälki ja luomistyö ovat tärkeä osa prosessia ja lopputulosta, sillä suunnittelija on kuitenkin enemmän kuin ompeleva toteuttaja. “Tärkeintä onkin pystyä nitomaan nämä kaksi puolta yhteen sulavasti, niin että lopputulos miellyttää molempia osapuolia.”, Leppänen toteaa. Konkreettisia työvaiheita projektissa on useita: Luonnospiirroksien tekoa asiakkaan toiveiden pohjalta, piirrosten esittelyä asiakkaalle ja näiden jatkomuokkausta asiakkaan kommenttien pohjalta, mittojen ottamista, prototyypin tekoa ja sen mahdollista jatkokäsittelyä sovittamisen jälkeen, materiaalivalintaa yhdessä asiakkaan kanssa, lopullisen juhlapuvun ompelutyötä ja viimeistelyä. Eniten aikaa kuluu suunnittelutyöhön. 

 

 

Puvusta on mahdollisuus kertoa etukäteen yksityiskohtia ja huomioitavia seikkoja. “Puvun tarina on erilainen ja ainutlaatuinen. Uskon, että tämä voi herättää kiinnostusta.”, Paula toteaa. 

Linnan juhlia vietetään tuttuun tapaan itsenäisyyspäivänä, 6.12. Sitä ennen suunnitteluprosessissa on luvassa vielä lopullisen prototyypin muuntaminen virallisesta juhlapukumateriaalista valmistettavaan versioon ja puvun yksityiskohtien tekeminen. “Viralliseen valmistusprosessiin aikaa kuluu noin viikon verran, jonka jälkeen tehdään sitten vielä yksityiskohtia ja koristelua”, Benita kertoo. Pukua on mahdollisuus vielä hienosäätää viimeisen sovituksen jälkeen. 

“Odotan puvun lopputulosta ja koko juhlapäivää innolla. Näitä juhlia on niin monet vuodet katsottu televisiosta ja nyt pääsen olemaan itse paikan päällä.”, Paula kertoo. Prosessin ikimuistoisin hetki on myös suunnittelijalle oman valmiin työn näkeminen televisiossa. “Kyllähän se uskomattoman hienolta varmasti tuntuu”, Benita toteaa kiitollisena.  

 

-Viveka Tiitola / Viestintäharjoittelija, Viestintä- ja Markkinointipalvelut.  

 

 

Jaa sivu