Olen opiskellut liiketoiminnan data-analytiikkaa ja visualisointia kohta pari kuukautta. Nopeasti ajateltuna joku voi saada kuvan, että alalla istutaan vuorokauden ympäri neljän seinän sisällä nenä kiinni ruudussa analysoimassa koneelle kertynyttä dataa. Kun vaivautuu tutkailemaan edes vähän tarkemmin, huomaa, että siihen sisältyy muutakin. Varsinkin erilaiset tavat viestiä näyttelevät suurta roolia tässä näytelmässä.
Data-analyytikko törmää usein tilanteisiin, joissa viestintätaidot ovat eduksi.
Data-analyytikko törmää usein tilanteisiin, joissa viestintätaidot ovat eduksi. Data-analyytikotkin tapaavat joskus muita ihmisiä, ja tällöin kyky puhua ja esiintyä luontevasti nousevat pintaan. Kyseessä on siis monia pieniä asioita, kuten kehon kieli, äänensävy tai katsekontakti. Näitä voisi toki listata enemmänkin, mutta yhteen kasautuvat pienet asiat tekevät vaikutuksen ihmisiin esimerkiksi työhaastattelussa tai esiteltäessä oman työn tuloksia muille.
Täytyy myös tietenkin muistaa, että sähköinen tai kirjallinen viestintä on myös suuri tekijä tällä alalla. Esimerkiksi hyvin ja järjestelmällisesti hoidetut analyysit tai sähköpostin kirjoittaminen jättävät hyvän kuvan tekijästä.
Aina voi olla parempi siinä, missä on jo hyvä.
Koen itse olevani hyvä viestijä. Olen esiintymistilanteissa luonteva ja selkeä. Pyrin aina kirjoittaessa ja puhuessa siihen, että toisessa päässä lukija tai kuuntelija ymmärtää, mitä haluan viestiä. Kuitenkin monella viestinnän osa-alueella löytyy kehitettävää. Aina voi olla parempi siinä, missä on jo hyvä. Voisin esimerkiksi itse olla hieman värikkäämpi puhuja ja aktiivisempi keskustelija.
Voin sanoa, että monipuoliset viestintätaidot ovat tärkeitä data-analytiikassa sekä alalla kuin alalla. Itse en usko, että olisi alaa, jolla viestintätaitoja ei tarvittaisi. Tietenkin töitä niin kuin data-analytiikkaa voi tehdä heikoilla kyvyillä viestiä, mutta en halua edes tietää, miten siinä käy.
Panu Tyrväinen
Tradenomi (AMK) -opiskelija, liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi
Kouvolan kampus