Kun tuota Facebookia tulee seurattua lähes päivittäin, yhtenä hauskana ominaisuutena siellä nousee esiin muistot aiemmilta vuosilta. Omani on viime aikoina muistutellut ikimuistoisesta matkasta luokkakavereitteni kanssa Hollantiin ja siellä Amsterdamiin ja Rotterdamiin.
Yksi vanhustyön opettajistamme ehdotti luokallemme opintomatkaa Hollantiin jo heti ensimmäisenä opiskeluvuonna ja mehän tartuimme ehdotukseen innokkaina. Mahdollisuus päästä tutustumaan toisen maan vanhustenhoitoon ja yleensäkin matkustamaan isolla porukalla kiehtoi. Järjestelyt pyörähtivät käyntiin ja matkan rahoitukseen haettiin sponsoreita useammaltakin taholta ja lopulta saimme rahaa kohtuullisen summan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä. Matkalle aikovien määrä vaihteli lähes päivittäin, sillä reilun kahdenkymmen naisen ja yhden miehen mieltymykset matkanteon ja majoittumisen suhteen eivät aina käyneet keskusteluissa yksiin. Matkan oli alun perin tarkoitus toteutua jo keväällä 2015, mutta matkajärjestelyt olivat niin pahasti vaiheessa, ettei se kerta kaikkiaan ollut mahdollista.
Lopulta pääsimme matkaan maaliskuussa 2016. Odotuksissa oli tulppaaneita tulvillaan oleva, lämmin ja aurinkoinen Hollanti. Totuus oli kuitenkin kylmä ja kolea, eikä tulppaaneitakaan ollut vielä suuremmin kuin toreilla ja kauppahalleissa. Matka oli kuitenkin onnistunut ja ajatuksia herättävä. Tutustuimme muun muassa kahteen vanhusten palvelukeskukseen, paikalliseen kotihoitoon sekä Merimieskirkkoon Rotterdamissa. Puitteet ja suhtautuminen vanhuksiin oli hyvin erilaista kuin meillä Suomessa ja kotiin tulikin lauma innokkaita suomalaisen vanhustyön kehittäjiä. Osa hieman skeptisinä sekä Hollannin että Suomen suhteen, osa valmiina muuttamaan kaiken paremmaksi.
Mutta matkailu avartaa aina. Tämä matka avarsi ajatuksia hyvästä vanhustenhoidosta tulevaisuuden Suomessa ja antoi varmaankin ideoita jokaisen matkalla mukana olleen omaan tulevaan työhön. Samalla se avarsi myös ainakin minun sietokykyä suuressa joukossa kulkemiseen ja eriäviin mielipiteisiin sekä osittain epämukaviin matkustusoloihin.
Nina Markkanen, geronomi (AMK) -opiskelija