Metatavu on nuori ja nopeasti kasvava softatalo. Metatavussa uskomme, että voimme oppia ja kehittyä ja tarvitsemme siihen uutta näkemystä ja uusia ajatuksia, joita opiskelijatkin voivat tarjota.
– Xamkin opiskelijoille olemme tarjonneet harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Rekrytoimme myös aika ajoin lisää tekijöitä tiimiimme. Mahdollisuuksia on tarjolla niin aloitteleville sovelluskehittäjille kuin pidemmän linjan ammattilaisillekin. Tehtäviä voi olla hyvinkin laidasta laitaan asiakaspalvelusta, koodaamiseen ja palvelinympäristöjen ylläpitoon.
– Monesti vastavalmistuneet tai valmistumassa olevat opiskelijat ovatkin potentiaalisin joukko uusiksi työntekijöiksi. Haluamme tarjota hyville tyypeille mahdollisuuden kasvaa softa-alalle ja mahdollisuuksien mukaan osaksi tiimiämme.
– Myös kansainvälisille opiskelijoille olemme tarjonneet harjoittelupaikkoja ja osallistuneet mm. hackathonien järjestämiseen.
Minkälaisia ICT-alan ammattilaisia työelämä tarvitsee?
– Sovelluskehitykseen liittyen tarvitaan monenlaisia osaajia, mutta suurin pula on osaavista koodareista (eli ohjelmistokehittäjistä) ja arkkitehdeistä. Koodareille tärkeitä ominaisuuksia ovat
- oppimis- ja sopeutumiskyky, softa-ala on jatkuvassa muutoksessa
- kiinnostus ja uteliaisuus teknologiaan; oltava osin harrastusta tai jopa elämäntapa => näkemystä, motivaatiota ja hands-on asenne
- sosiaaliset taidot ja tiimitaidot => koodaaminen ei ole yksinäistä puurtamista, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta tiimin ja asiakkaiden kanssa
- ongelmanratkaisukyky, annetuissa puitteissa (teknologia, käytettävissä oleva aika, raha jne.) ja kyky ottaa asioista selvää, nuorilla kehittäjillä myös kyky kysyä ja omaksua tietoa nopeasti.
– Arkkitehtien rooli on moniulotteisempi ja vaatii monesti bisnes- ja toimialaosaamista. Arkkitehdiksi pitää kasvaa kokemuksen kautta, pelkkä asian opiskelu ei riitä. Arkkitehtien rooliin kuuluu myös liiketoimintaprosessien ymmärtäminen.
Suomessa sovelluskehitysalalla ei enää kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Ketterä, asiakaslähtöinen työtapa on käytäntö, etenkin pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa ja uusissa firmoissa.
– Lisäksi vastuun kasvaessa pitää hallita projekteja. Yhä useammin softatiimeissä vastuu projektien vetämisestä voi vaihtua ja roolit olla muutenkin yhteiseen sopimukseen kuin organisaatiorakenteeseen sidottuja. Tiimissä työskentelee usein palvelumuotoilijoita, liiketoimintakonsultteja ym. Koodarit ja arkkitehdit työskentelevät yhdessä näiden kanssa ja vaikkapa käyttöliittymiin erikoistunut kehittäjä voi hyvin huolehtia myös muotoilun – tarpeista. Eri kokoisissa ja erikoistuneissa yrityksissä löytyy keskenään isojakin eroja.
– Suomessa sovelluskehitysalalla ei enää kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Ketterä, asiakaslähtöinen työtapa on käytäntö, etenkin pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa ja uusissa firmoissa.
ICT-alan työllistymisnäkymät?
– Suomessa on pula osaavista koodareista ja arkkitehdeistä. Mediassa on puhuttu jopa 10-15 tuhannen osaajan tarpeesta. Haaste näkyy entistä suuremmin suurten kaupunkien ulkopuolella. Yhä useammat alat, ei vain perinteinen ICT-ala, kaipaavat osaajia.
-Yritykset ovat heränneet tähän ja yhä useammat palkkaavat oppimiskykyisiä nuoria, jopa suoraan korkeakoulusta. Näiden ns. junior kehittäjien kouluttamiseen käytetään jopa parikin vuotta yrityksen aikaa ja resursseja. Näin saadaan kasvatettua haluttua osaamisprofiilia vastaavia osaajia ja tekijät kasvavat organisaatiokulttuuriin sisään. Tämä näkyy mm. erilaisina trainee-ohjelmina. Sen vuoksi on tärkeää, että jo opiskellessa löytyy vaikkapa oma Github tunnus ja näyte omasta osaamisesta, sekä osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, jossa tapaa yrityksiä tai hankkii muuten kontakteja.
– Yleisesti ottaen, softa-ala työllistää hyvin ja nyt on ns. työntekijän markkina. Hyvät osaajat voivat neuvotella merkittäviäkin etuja ja nuoremmille osaajille yritykset tarjoavat kiinnostavia kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Kannattaa myös kokeilla erilaisia tehtäviä. Ala kehittyy nopeasti ja laaja-alainen kokemus on hyvästä. Toisaalta täytyy olla jokin osaamisalue, johon syventyä.
Miten Xamkin ICT-alan koulutus vastaa ICT-alan nykyisiin vaatimuksiin käytännössä?
– Opiskelu on hyvä tapahtua samoilla menetelmillä kuin oikeakin softatyö. Ehkä pienissä paloissa esiteltynä. Vaikka alussa uutta onkin varmasti paljon, on hyvä, että esim. Github olisi alusta saakka käytössä tehtävien palautuksiin. Samalla syntyy myös portfolio, jota esitellä. Ohjelmistoalan opiskelu ei saisi olla pelkkää ohjelmoinnin opiskelua. Yhtä lailla on tärkeää osata suunnitella ratkaisuja, määritellä prosesseja, dokumentoida työtä ja suunnittelua, viestiä projekteista ja toimia asiakkaiden kanssa ym. On hyvä olla myös ymmärrystä kehitysmenetelmistä, kuten Scrum tai Kanban, jolla työtä organisoidaan.
– Koulutuksessa on hyvä opettaa, miten otetaan käyttöön erilaisia komponentteja, kirjastoja ja muita sovelluksia, joista kokonaisuuksia lopulta kootaan. Harvoin mitään lähdetään tyhjästä koodaamaan. Samalla se tuo ymmärrystä softabisneksen arjesta.
– Tämän valossa onkin hyvä, että Xamkin ohjelmoinnin opetuksessa opetetaan ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan sovelluksia, ei ohjelmoimaan matalalla tasolla kaikkea tyhjästä. Mutta, kuten mainittu, ei ohjelmointi ole ainoa tehtävä ohjelmistokehityksessä.
Minkälaisille tyypeille ICT-ala soveltuu, mitä ominaisuuksia tarvitaan?
– Softa-ala tarvitsee monenlaisia tyyppejä, profiileja ja osaamisia. Olisi hyvä, että alalla olisi monipuolisesti erilaisia tekijöitä, eri taustoilla, ajatusmaailmoilla ym. Yhdistävä tekijä on kuitenkin
- uteliaisuus teknologiaa kohtaan
- ongelmanratkaisukyky
- kyky ja halu oppia ja kehittyä jatkuvasti
- aito kiinnostus ratkaistaviin ongelmiin ja asiakkaiden tarpeisiin
- kyky ja halu kommunikoida asiakkaiden ja/tai tiimin kanssa.
– Täytyy olla yhteistyökykyinen tiimipelaaja. Legenda yksinäisistä koodareista ei nykyään päde. Oma fokus voi vaihdella vaikeista ohjelmisto-ongelmista ja koodista, asiakkaiden kanssa tehtäviin määrittelyihin ja tekniseen myyntiin tai mitä vaan siltä väliltä. Erilaiset tehtävät vaativat erilaista osaamista.
Mikko Lampi, kehitysjohtaja, Metatavu Oy
www.metatavu.fi