Kotkalaisen ravintola Vaustin liikeideapäällikkö Heikki Hytönen opiskelee Matkailu- ja palveluliiketoiminnan ylempää AMK -tutkintoa.

“Liikeideapäällikkö on erikoinen titteli. On helpompi sanoa hovimestari”, Hytönen virnistää tittelilleen. Hänellä on selkeä visio urastaan. Valmistuttuaan restonomiksi Mamkista 2011, hän tiesi jatkavansa opintoja heti, kun mahdollista.

“Kolme vuotta töitä tehden ja heti ylempää opiskelemaan, sillä koen, että työni hoitamiseen vaaditaan lisäoppia.”

Liiketalous- ja esimiesoppia hakemaan

Opinnoissa Hytöstä kiinnostivat eniten liiketalous ja johtaminen.

“Nuorena, 28-vuotiaana, pohtii kuinka olla parempi esimies. Hyviä oppeja on tullut vertaisryhmän kautta”, Hytönen selventää.

Hän pitää Xamkia hyvänä opinahjona, koska siellä osataan nähdä asiat eri tavalla kuin pääkaupunkiseudulla.

“Mikkelissä pääsee pois Helsinki-keskeisyydestä. Siellä tunnetaan pienempien kaupunkien liiketoiminnan vahvuudet ja haasteet. Asiat ovat helposti rinnastettavissa Kotkaan ja muihin saman kokoluokan kaupunkeihin.“

Lähipäivät teoriaa

Hytösen mielessä opinnoissa on hienoa suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus.

“Ennakkotehtävillä varmistetaan, että asiat ovat tuttuja. Lähipäivät ovatkin teoriapitoisia ja niissä keskitytään uuden omaksumiseen. Samaa asiaa käsitellään pidemmällä aikavälillä ja kokonaisuudet ovat laajoja sekä monipuolisia. Vaikka monta kertaa miettii mitä uusi opintojakso pitää sisällään, se paljastuu aina suunnitelmalliseksi.”

Jotta opinnoista saisi kaiken irti, on osattava valita itselleen sopivat kurssit.

Opintoja ja muuta elämää

Hytönen ei ole kokenut opintojen, työn ja henkilökohtaisen elämän yhdistämisessä vaikeuksia:

“Ei ole ollut vaikeaa. Tiesin mihin olin lähtemässä. Opiskelemaan on itse pakko haluta ja se motivoi.”

Ihan yksinkertaista se ei kuitenkaan aina ole.

“Kurinalaisuutta tämä vaatii. Pääosa työstä tehdään kotona ja pitää miettiä työvuorojen lomassa kuinka toimitaan. Oma työ on 80 % suorittavaa vuorotyötä: iltoja ja viikonloppuja. Motivaatio pitää kaivaa esiin joka viikko uudestaan”, Hytönen naurahtaa.

Strategista ajattelua

Puolentoista vuoden opintojen jälkeen hyöty opinnoista on jo selkeä.

“Ajatusmalli on muuttunut. Nyt pystyy katsomaan asioita vähän etäämmältä ja laajemmin.”

Koulutehtävätkään eivät ole olleet väkisin keksittyjä.

“Kaikki kehitystyö on tehty työpaikalle, joten työnantaja on hyötynyt joka välissä.Työpaikalla on ollut jokin konkreettinen ongelma, johon haetaan vastausta. Opiskeltavat kokonaisuudet ovat niin laajasti määriteltyjä, että jokainen pystyy työstämään omia juttujaan opinnoissa.”

Opinnoissa on myös paljon monialaisuutta.

“Monta kertaa parhaat kommentit ovat tulleet toisilta aloilta. Pitää muistaa mennä vähän kauemmas omasta tekemisestä, niin oppii enemmän”, Hytönen toteaa.

Kaikki toimii

Hytönen suosittelee ylempää korkeakoulututukintoa niille, jotka todella haluavat sitä.

“Ei tarvitse olla yrittäjä tai suuri johtaja, vaan pitää olla halu kehittää itseään ja omaa alaa.

“Oppilaitoksen kanssa kaikki toimii jämptisti. Toisaalta koulu on myös sopivan kokoinen: siellä oppii tuntemaan opettajat ja opettajat sinut.”

Etäisyydet eivät ole ongelma

“Suurin hyöty on ollut, vaikka käyn Mikkelissä koulussa, niin voin käyttää Kotkan kampuksen kirjastoa. Myös verkkoneuvottelut ovat toimineet hyvin. Aina ei tarvitse matkustaa toiseen kaupunkiin”, Hytönen kertoo tyytyväisenä. ”Vaikkakin ryhmän tapaaminen ja hedelmälliset keskustelut ovat parasta opinnoissa.”

Jaa sivu