Tammikuussa kiinnostuin promoottorikoulutuksesta tarkoituksena kasvattaa opintopistesaldoa helpolla tavalla ilman sen suurempia tiedonhakuja ja esseitä. Oman opiskelun ollessa jo loppusuoralla, mutta pistesaldon vielä vajaa, ei ns. turhien kurssien läpi kahlaaminen oikein kiinnostanut. Promoottorina toimiminen tuntui siis oikotieltä onneen.
Lähdin mukaan ajatuksella kerätä pikaisesti mahdollisimman paljon tunteja. Sille, miten se tapahtuu, en kai suonut ajatustakaan.
Ensimmäinen työtehtävä jo ennen koulutuksen infoa oli Xamkin mainoskuvaus kampuksella. Oman naaman likoon laittaminen hieman mietitytti, samoin kuin kuvissa onnistuminen, mutta ei kun mukaan vaan. Ammattivalokuvaajan kanssa toimiminen oli täysin uusi kokemus ja täytyy sanoa, että kuvaaja kyllä osasi asiansa. Suurimman osan aikaa ei edes huomannut olevansa kuvattavana ja omasta mielestäni lopputuloskin oli ihan ok.
Seuraavan viikon promoottori-infossa selvisi loput kirjalliset työt, jotka hoidin alta pois mahdollisimman pikaisesti. Positiivisen palautteen saattelemana innostuin myös kirjoittelemaan näitä blogitekstejä.
Tähän mennessä on oltu kertomassa ammattikorkeakouluopiskelusta sekä ysiluokkalaisille että lukiolaisille samoin kuin senioreille ja terveydestään kiinnostuneille. Kerta kerralta asian markkinointi on sujuvampaa ja huomaan myös oikeasti innostuvani tästä markkinoinnista koko ajan enemmän. Jossain vaiheessa epäilin jo uravalintaanikin, mutta huomasin, ettei tämä homma mene hukkaan millään alalla.
Paras huomio näiden kuukausien aikana on ollut oman opiskelun ja etenkin jatko-opiskelun selveneminen. Promoottorihommien kautta olen perehtynyt huomattavasti tarkemmin ammattikorkeakoulun koko koulutustarjontaan, kun aiemmin tiesin oikeastaan vain omasta alastani. Myös jatko-opintomahdollisuudet on nyt kartoitettu, kiitos yläasteen opojen tarkkojen kysymysten. Vieläkään ei siis ole varmaa tietoa mikä minusta tulee isona, kun noita mahdollisuuksia avautuu koko ajan lisää.
Miten ne nyt sitten olivatkaan ne ammattikorkean turhat kurssit? Eipä niitä taida ollakaan, mutta promoottorikurssi on ainakin minulle ollut aivan jotain muuta kuin ilmoittautuessa ajattelin. Tuntien karttuessa on samalla kertynyt myös roppa kaupalla tärkeää tietoa ja hienoja uusia kokemuksia. Saa nähdä mitä tässä vielä ehtii nähdä ja kokea ennen valmistumistaan!
Nina Markkanen, geronomi (AMK) -opiskelija
(yläkuvassa vasemmalla)